Sokkona matkalle

Luin joku aika sitten jutun sokkomatkoista. Se on mainio palvelu niille, jotka eivät osaa päättää mihin lähteä. Tai niille, jotka eivät osaa tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Vähän niin kuin minä vihannesosastolla.

Sokkomatkassa ideana on viedä matkalaiset johonkin yllätykselliseen kohteeseen sovittuna ajankohtana. Asiakas maksaa matkasta etukäteen sovitun hinnan, johon sisältyvät tapauksesta riippuen vähintäänkin matkat ja tarvittaessa majoitus matkan varrella. Yleensä pakettiin sisältyy myös vierailukohteiden pääsymaksut ja mahdollisesti myös ruokailut.

Matkalle lähtijä pääsee tällaisella matkalla todennäköisesti tutustumaan johonkin kohteeseen, jossa ei ole aiemmin käynyt ja johon harvemmin tulisi muutenkaan eksyttyä. Vähintään hän saa positiivisen jännityksen tunteen. Mahtaakohan sokkomatkoille lähteneillä olla negatiivisia kokemuksia matkoistaan?

Jäin pohtimaan sitä, mihin muualle tätä lähestymistapaa voisi laajentaa. Ravintolassa asiakkaalle saisi varmasti mukavan kokemuksen aikaan yllätysmenulla. Jokin kosmetologi/hyvinvointityyppinen yllätyspaketti voisi myös olla hyvä kokonaisuus. Samoin erilaisiin liikunta/seikkailumahdollisuuksiin tutustuttava palvelukokonaisuus.

Missä muualla voisit ajatella yllätyksen tuovan palveluun mukavan lisäsäväyksen?

Robottipalvelua

Tulevaisuudessa meitä palvelevat robotit. Oikeastaan tulevaisuus on täällä jo nyt. Ensimmäiset robotit ovat jo tulleet meitä palvelemaan.

Ensimmäistä kertaa olin tekemisissä robotin kanssa puhelinpalvelussa, jossa alkudiagnoosin sain hoitaa robotin kanssa keskustelemalla. Tuosta keskustelusta ei mennyt kauaakaan ennen kuin robotti muutti asumaan puhelimeeni. Olen oppinut pyytämään Siriä tekemään minulle isompia ja pienempiä palveluksia. Välillä se tuntuu tietävän tarpeeni jo ennen minua.

Robottien kanssa pääsee keskustelemaan muuallakin. K-ryhmä on aloittanut Kaima-robotin testaamisen kaupoissaan. Kaiman tehtävänä on ottaa kontaktia asiakkaisiin. Kaima tuntee esimerkiksi parhaat tarjoukset ja osaa ohjata asiakkaat oikeille osastoille. Ehkä se jatkossa osaa myös vinkata parhaat reseptit.

Maailmalla palvelurobotit ovat yleistyneet etenkin Aasiassa. Kiinalaisen hotellin vastaanotossa on yhä yleisempää kohdata ihmisen sijasta robotti. Robotin vahvuutena on jokaisen tilanteen hoitaminen samalla tavalla. Robotilla ei ole hyviä eikä huonoja päiviä. Se pystyy kohtaamaan jokaisen asiakkaan aina yhtä iloisesti riippumatta siitä, kuinka huonosti edellinen asiakas sitä olisi kohdellut.

Robottien pelätään vievän meiltä työt. Tämä pelko on useimmiten turha. Robotit pystyvät selviytymään vain rutiinitilanteista. Jos vastaan tulee harvinaisempi poikkeustilanne, tarvitaan ihmistä yhä apuun. Ennakoitavien tehtävien suorittamisessa robotti on parhaimmillaan.

Robotteja voidaan käyttää monissa eri tilanteissa. Ne voivat esimerkiksi houkutella asiakkaita palveluiden luo, toivottaa asiakkaat tervetulleeksi, viihdyttää heitä, opastaa eteenpäin, suositella vaihtoehtoja ja kerätä asiakkaiden mielipiteitä.

K-ryhmän käyttämä robotti on Pepper. Se on tällä hetkellä saatavilla markkinoilta joko kertamaksulla (n. 20 000 €) tai leasingilla (n. 350 € / kk). Jos robotti pystyy suoriutumaan yhden henkilön töistä, sen leasing-hinta vaikuttaa varsin houkuttelevalta panokselta. Suorastaan niin houkuttelevalta, että jotkin palvelusektorin rutiinitehtävät voivat olla uhattuna pikemminkin kuin arvaammekaan. Ihmiset siirtyvät näistä tehtävistä niihin tehtäviin, joissa robotit eivät vielä pärjää.

Mitä mieltä sinä olet: onko palvelurobotit uhka vai mahdollisuus?

Saako paikallisvaluutalla parempaa palvelua?

Olen kirjoittanut blogia nyt hieman toista vuotta. On ollut mielenkiintoista seurata millaiset kirjoitukset ovat saaneet eniten lukijoita ja kommentteja osakseen. Yksi suosituimmista teemoista on liittynyt maksamiseen. Se on arkipäiväinen aihe, jonka kohtaa lähes päivittäin. Koska aihe on suosittu, aloitetaan tämä vuosi samalla teemalla. Tällä kertaa tarkastelussa on paikallisvaluutta.

Viime kesänä Sysmän kunta ilmoitti ottavansa käyttöön oman paikallisvaluutan, kuponkieuron. Kuponkieuro kelpaa maksuvälineenä ainoastaan paikallisissa yrityksissä. Oman rahan tavoite on saada sysmäläiset ja kesäasukkaat käyttämään enemmän Sysmän palveluja. Ajatuksena on siis luoda euron rinnalle rinnakkaisvaluutta, jota voi käyttää ainoastaan oman kunnan alueella. Sysmän kunta toimii kokeilussa ikään kuin keskuspankkina, laskee rahan liikkeelle ja lunastaa tarvittaessa kuponkieurot markkinoilta pois.

Yksi kuponkieuro vastaisi vaihtokurssiltaan yhtä euroa. Koska valuutta käy maksuvälineenä vain tietyissä paikoissa, ohjaa se kulutusta näiden palveluiden pariin. Näin valuutta suosii paikallisten yritysten tarjontaa. Mutta saako paikallisesta yrityksestä parempaa palvelua?

Kysymyksen vastaus ei ole mitenkään yksinkertainen. Ensin täytyisi tietää, mikä on hyvää palvelua. Yhtäältä paikallisten palveluiden käyttäminen lisää palveluiden säilymistä. Kun ihmiset käyttävät palveluita, on ne todennäköisesti saatavilla tulevaisuudessakin. Jos eurot valuvat maailmalle, on paikallisilla palveluilla pian lappu luukulla.

Toisaalta täytyy pohtia sitä, miten palveluilla käy kysynnän ohjautuessa vain paikallisiin palveluihin. Pienellä paikkakunnalla erikoispalveluja tarjoaa tuskin kovin montaa tahoa. Jos palveluntarjoajia on ainoastaan yksi, ollaan käytännössä monopolitilanteessa. Kun kilpailua ei ole, ei ole myöskään tarvetta kehittää omaa tarjontaa paremmaksi. Pahimmillaan paikallisvaluutta voi johtaa jopa palveluiden huonontumiseen.

On mielenkiintoista nähdä miten kuponkieuro vaikuttaa sysmäläiseen palvelutarjontaan. Mitä mieltä sinä olet kuponkieurosta?

Miltä sinun palvelusi kuulostaa?

Edellisellä viikolla kirjoitin palveluiden tuoksusta. Tuoksun lisäksi palveluihin liittyvät myös äänet. Näin joulun alla ei voi välttää joululauluja. Ne soivat kaikkialla. Kaikki eivät ole varauksetta joululaulujen ystäviä. Tuoksujen tavoin myös äänet johdattavat meitä kohti tavoiteltua tunnelmaa.

Ehkä yleisin tapa äänen käyttämiseen osana palvelua on musiikki. Musiikkia kuulee kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Radio ja musiikki soi taustalla kampaamoissa ja katsastuskonttoreissa. Musiikkia voi kuulla myös hississä tai puhelinpalvelun jonossa. Näissä kaikissa tilanteissa on tavoitteena saada asiakas viihtymään tai ainakin tekemään asiakkaan olo siedettävämmäksi.

Musiikilla voidaan tehdä myös paljon muuta. Kokeita on tehty esimerkiksi siitä, kuinka musiikilla voidaan ohjata asiakkaan tekemiä valintoja. Eräässä kokeessa asiakkaiden tarjolle asetettiin samaan hinta/laatu-luokkaan kuuluvia saksalaisia ja ranskalaisia viinejä. Kun taustalla soitettiin saksalaisia lauluja, tarttuivat asiakkaat valinnan hetkellä yleisemmin saksalaiseen viiniin. Ranskalainen viini muuttui suositummaksi puolestaan silloin, kun taustalla soi ranskankielinen musiikki.

Musiikilla voidaan ohjata myös asiakkaiden viipymistä palveluiden äärellä. Kokeilujen kautta on havaittu, että ihmiset viihtyvät ravintolassa kauemmin silloin, kun taustalla soi tempoltaan rauhallista musiikkia. Jos paikka alkaa pullistella ääriään myöten, kannattaa levylautaselle laittaa tempoltaan rivakampaa musiikkia. Se saa ihmiset syömään nopeammin ja tekemään tilaa uusille tulijoille.

Äänimaailma voi olla muutakin kuin musiikkia. Äänet voivat toimia myös mieli- ja muistikuvan vahvistajana. Kun ihmisen kokemukseen liittyy useampia aisteja, jää siitä myös pysyvämpi jälki. Jos olet poron nähdessäsi myös kuullut sen äänen, muistat tilanteen varmemmin myös myöhemmin. Hierojalla puolestaan rentoutumista tehostaa taustalla soiva veden liplatus.

Äänimaisemia voi käyttää varmasti nykyistä enemmän. Voisiko esimerkiksi hammaslääkärin odotushuoneessa soida musiikki? Entä jos kirjastossa taustalla sirittäisivät heinäsirkat? Olisiko jäätelö vielä makeampaa, jos taustalla kuuluisi helteisen kesäpäivän äänet?

Miltä sinun palvelusi kuulostaa?

Miltä sinun palvelusi tuoksuu?

Joulun alla olen huomannut aivan salakavalasti lipuvani jouluisiin tunnelmiin. Kaupoissa, kahviloissa ja lounasruokaloissa on aivan yllättäen keskellä joulun tuntua. Olen monesti ajatellut tämän johtuvan siitä kaikesta joulukoristeiden määrästä, jolla paikat kuorrutetaan. Eräässä toimistossa vierailtuani jäin kuitenkin miettimään asiaa tarkemmin. Visuaalisen rekvisiitan ohella meitä voidaan ohjata haluttuun tunnelmaan myös muiden aistien avulla.

Tuossa toimistossa avuksi oli otettu tuoksujen maailma. Kuvan hajuste oli selvästi näkyvillä. Paikka tuoksui sen voimasta miellyttävälle. Tuoksun miellyttävyydestä syntyvä mielikuva siirtyy väistämättä osaksi mielikuvaa toimistosta, ihmisistä ja yrityksestä, joita ne edustavat.

Sama ilmiö on vietellyt minua joulun alla vierailemissani paikoissa. Lounasruokalassa tuoksuu lanttulaatikolta, kahvilassa maustekakulta ja kaupassa joulukynttilöiltä. Visuaaliset ärsykkeet huomaa helpommin ja niiden houkutukset osaa aktiivisemmin torjua. Sen sijaan nenän kautta tulevat vihjeet puhuttelevat herkemmin alkukantaista heikkouttani, enkä pysty samalla tavoin vastustamaan siitä syntyvää kiusausta ostaa. Ostamalla luulen ostavani palan joulun tunnelmaa ja kiireettömyyttä.

Tuoksuja ja niistä syntyviä mielikuvia käytetään muuallakin. Uusi auto tuoksuu uudelta autolta. Jotkut ovat jopa kyselleet kaupoista hajustetta, jolla tuon tuoksun voisi palauttaa vähän käytettyyn autoon. Museoon mennessä kohtaa vanhojen esineiden tuoksun. Kampaamossa tuoksuu hehkeyttä lisäävät ihmeaineet. Hotellihuoneessa tuoksuu puhtaille lakanoille.

Miltä sinun palvelusi tuoksuu?

Terveyspalveluja kännykkään

Olen hurahtanut tarkkailemaan omaa hyvinvointiani kännykän avulla. Tarkkailu tapahtuu mittaamalla sykettä ja seuraamalla liikunnan, unen ja aktiivisen tekemisen määrää. Nämä mittarit antavat suuntaa kohti tervettä elämää. Kaikesta yrittämisestä huolimatta aina ei kuitenkaan onnistu pysyttelemään terveenä.

Vaikka välillä sattuisi sairastumaan, voi kännykästä olla apua näissäkin tilanteissa. Aina ei ole tarpeen lähteä hakemaan apua ruuhkaisilta terveysasemilta. Sen sijasta lääkäriin voi ottaa yhteyden kännykän sovelluksen avulla.

Ruotsalainen KRY on kehittänyt omaa kännykkäpalveluaan kaikkein pisimmälle. Kännykän ohella etälääkäripalveluja on saatavilla esimerkiksi Etäterveyden kautta selaimella toimivana versiona.

Etäyhteydellä ei pystytä ratkaisemaan kaikkia mahdollisia vaivoja vaan se sopii lähinnä silmä- ja iho-oireiden tutkimiseen. Jos diagnoosin tekeminen vaatii esimerkiksi laboratoriokokeita, ei etäyhteyttä voi hyödyntää.

Terveydenhuollon etäpalveluista on ollut mahdollista saada Kela-korvausta vuodesta 2016 lähtien. Toistaiseksi näyttää siltä, että lainsäädäntö on ollut palvelutarjontaa edellä. Kilpailu ei ole äitynyt veriseksi, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Etänä käytettävät terveyspalvelut säästävät asiakkaan aikaa. Myös palvelun saatavuus  paranee, kun sitä voi käyttää ajankohdasta ja paikasta riippumatta. Etänä palvelut voivat olla saatavilla myös siellä, mihin niitä ei muuten olisi kustannustehokasta viedä. Tätä mahdollisuutta on varmasti syytä pohtia sote-uudistuksen yhteydessä. Helppo saatavuus on merkittävä päätökseen vaikuttava tekijä, kun asiakas saa käyttää valinnan vapauttaan.

Miten Onnibus.com mullisti joukkoliikenteen?

Kaksi edellistä kirjoitusta ovat käsitelleet liikkumista palveluna. Liikkumisen palvelut ovat kehittyneet viime vuosina aimo harppauksin. Taustalla on monia teknologisia innovaatioita, mutta myös palveluiden perusteisiin pureutuvia uudistuksia. Yksi merkittävä voima on ollut Onnibus.comin alulle pistämä muutos.

Suomalaista joukkoliikennettä ei ole voinut väittää erityisen ketteräksi uudistujaksi. VR on karsinut henkilöliikenteen asemaverkostoa kun taas linja-autoyhtiöt ovat ajaneet maakuntakeskusten välisiä vuoroja 1970-luvulta periytyvin reitein ja aikatauluin.

Bussilla matkustaminen on mukavaa. Matkailu avartaa, kun pääsee käymään jokaisessa matkan varrelle sattuvassa kirkonkylässä ja nukkumalähiössä. Useimmiten näissä kylissä kukaan ei nouse kyytiin eikä jää kyydistä pois. Ketä ylimääräinen lenkki loppujen lopuksi palvelee?

Onnibus on oivaltanut, että ei juuri ketään. Omilla reiteillään se on päättänyt karsia pysähdyspaikat minimiin. Valtatieltä kannattaa poiketa sivuun ainoastaan asiakkaita palvellakseen. Merkittävin osa matkustajista ei erityisemmin nauti nähdessään hiljenneitä kylänraitteja. Kun koukkausta väliasemalle ei tehdä, saadaan matka-ajasta nipistettyä merkittävä siivu pois. Siksi kaikkien bussien ei kannata pysähtyä kaikissa kyläpahasissa – kuten esimerkiksi Lahdessa.

Eniten huomiota Onnibus sai markkinoille tullessaan aggressiivisella hinnoittelullaan. Halvimmillaan eurolla myydyt liput aiheuttivat merkittävää kysynnän heikkenemistä kilpaileville linja-autoille ja junille. Edulliset lippujen hinnat tarjottiin dynaamisen hinnoittelun avulla. Tämän ajatuksen Onnibus lainasi lentoliikenteen puolelta. Lentoyhtiöt ovat ajat sitten oivaltaneet, että koneita kannattaa lennättää mieluummin täysinä kuin tyhjinä. Sillä tavoin pystyy maksimoimaan liiketoimintansa tulovirtoja. Portaittain kallistuvien lippuhintojen avulla Onnibus on pyrkinyt täyttämään linja-autonsa. Lipun keskihinta oli varsinkin aluksi merkittävästi muiden operaattoreiden hinnoittelua halvempi. Ero on ajan saatossa kutistunut, kun kilpailijat ovat kehittäneet omia lipunmyyntijärjestelmiään ja hinnoitteluaan.

Maslowin tarvehierarkia on tuttu monille blogin kokeneemmille lukijoille. Teoriaan on kieli poskessa lisätty nykyihmiselle kaksi porrasta aiempien tarpeiden alapuolelle: akku ja wifi. Ilman näitä ei pärjää. Sen oivalsi myös Onnibus. Jos ei ole virtaa, ei voi ladata mobiililaitettaan. Kun akku on täynnä, tarvitaan langaton yhteys verkkoon. Muuten jää ulos sosiaalisista ympyröistä ja verkkoviihteen tarjoamista mahdollisuuksista. Verkkovirtaa ja langatonta Internettiä on tarjottu junissa jo aiemmin. Onnibusin myötä ne saatiin mukaan myös linja-automatkailuun.

Mikään Onnibusin palvelupakettiin sisältyvistä ominaisuuksista ei ole uusi keksintö. Ainutlaatuista paketissa on asiakkaiden tarpeiden keskimääräistä parempi ymmärtäminen ja kilpailevilta tarpeen tyydyttäjiltä poimitut parhaat ominaisuudet. Näiden luova yhdistäminen on luonut palvelukokonaisuuden, joka on saanut alan dinosaurukset lähtemään mukaan evoluution pyörteisiin.

Mikä tämän tarinan opetus on? Palvelun kehittäjän on pidettävä silmänsä auki ja tuntosarvet ojennettuina riittävän moniin suuntiin. Ei riitä, että kilpailijoina tarkastelee vain samaa palvelua tarjoavia yrityksiä. Sen lisäksi kannattaa katsoa, mitä muut samaan tarpeeseen ratkaisua tarjoavat toimijat tarjoavat. Jos Onnibus olisi tarkastellut kilpailijoinaan vain muita linja-autoyhtiöitä, olisi iso osa palvelupaketista jäänyt rakentamatta. Joskus on siis syytä lähteä merta edemmäs kalaan ja lainata jo toisaalla hyväksi havaitut elementit osaksi omaa ylivoimaista palvelutarjoomaa.

Entä jos liikkuminen onkin palvelu?

Viimeksi kerroin oman auton omistamisen sijaan tarjolla olevista palveluista. Siinä kirjoituksessa katsantokanta oli varsin kapea: auto joko omistetaan tai sitten sitä käytetään palveluna. Jos kuitenkin pureudutaan ihmisen tarpeisiin syvemmälle, havaitaan ettei perimmäinen tarve ole autossa istuminen ja sen ajaminen. Itse asiassa auto on vain väline, joka ratkaisee paikasta toiseen pääsemisen on tarpeen.

Paikasta A paikkaan B pääsemiseksi on toki olemassa muitakin vaihtoehtoja. Näiden ympärille on tarjolla myös palveluja. Whim tarjoaa julkisen liikenteeseen tukeutuvia liikkumisen palveluja. Peruspaketti sisältää kuukauden kertaliput HSL:n palveluihin Helsingin alueella. Paketista riippuen sen päälle tulee vielä enemmän tai vähemmän matkustusrahaa, jota voi käyttää Helsingin takseihin tai auton vuokraamiseen. Auton vuokraaminen on mahdollista ympäri Suomen, vaikka julkisen liikenteen käyttö rajoittuukin Helsingin alueelle. Lisämaksusta julkisen liikenteen käyttöaluetta voi laajentaa seutulipuksi.

Tätäkin laajempaa vaihtoehtojen valikoimaa rakentaa parhaillaan Tuup. Tuup nousi otsikoihin lanseeraamalla halpataksit Suomeen. Tuup Kyyti on taksipalvelu, jossa voi valita eri hintaisten liikkumisvaihtoehtojen välillä. Express on kuin perinteinen taksimatka ovelta ovelle. Flex ja Smart ovat vaihtoehtoja, joissa palvelun saa käyttöönsä halvemmalla. Silloin tosin joutuu tinkimään odotus- ja matka-ajoista. Edullisemmat hinnat mahdollistetaan kimppakyytimallilla. Matkan pääsee halvemmalla silloin, kun sen jakaa jonkun muun samaan suuntaan matkaavan kanssa.

Kimppakyytitaksit eivät ole riittäneet Tuupille. Tavoitteena on luoda palvelu, jossa on tarjolla kaikki mahdolliset vaihtoehdot paikasta toiseen pääsemiseksi. Enää asiakkaan ei tarvitsisi itse vertailla eri vaihtoehtojen aikatauluja ja hintoja lukuisista eri tietolähteistä, vaan kaikki informaatio olisi helposti saatavilla yhden alustan kautta. Näin parhaan vaihtoehdon löytäminen olisi helpompaa. Kun oikea vaihtoehto on löytynyt, voi asiakas ostaa lipun, vuokrata auton tai tilata kyydin saman sovelluksen avulla.

Uudet palvelut ovat saaneet myös perinteiset toimijat kehittämään omia palvelujaan. VR on kehittänyt liikkumisen palvelua vastatakseen uusien toimijoiden synnyttämään kilpailuun. Henkilöauto on helppoutensa vuoksi junan merkittävä kilpailija. Autolla pääsee helposti ovelta ovelle, kun junaa käyttämällä on harvan asemaverkoston armoilla. Haasteen ratkaisemiseksi VR on lanseerannut matkaketju-palvelun. Sen avulla pyritään tarjoamaan mahdollisuus automaiseen ovelta ovelle -matkustamiseen. Siinä junamatkaan yhdistyy paikallisliikenteen lippu tai taksimatka ennen ja/tai jälkeen junamatkan.

Riittävän kattavalla vaihtoehtojen määrällä mikä tahansa näistä palveluista voi vähentää merkittävästi yksityisautoilun määrää ja luoda liikkumisesta parempaa palvelua.

Auto – omaisuus vai palvelu

Ostin tänä syksynä elämäni ensimmäisen ja viimeisen uuden auton. Kallistuin hankkimaan uuden auton sen huolettomuuden vuoksi. Uusi auto on luotettava kaikissa käänteissä. Jos luotettavuus jossain vaiheessa joutuu kuitenkin koetukselle, suojaa takuu ja myyjän vastuu auton omistajaa yllättävien tilanteiden tuottamalta päänvaivalta ja mielipahalta. Muutamassa vuodessa auto kuitenkin vanhenee, myyjän vastuu haihtuu ja takuu raukeaa. Huoleton aika jää taakse yllättävän nopeasti.

Kun se aika koittaa, en enää päädy uuden auton hankintaan. Ei siksi, että olisin pettynyt nyt tekemääni hankintaan. Kun nykyinen auto on aika hylätä, on auton omistamiselle varmasti muitakin vaihtoehtoja. Jos asuisin pääkaupunkiseudulla, en uutta autoa olisi tarvinnut nytkään. Omistamisen sijaan olisin voinut käyttää autoa palveluna. Erilaisia vaihtoehtoja on Helsingin ympäristössä jo runsaasti tarjolla.

Kaikissa tarjolla olevissa vaihtoehdoissa pyritään ratkomaan auton omistamisen suuria murheita: huollot, renkaan vaihdot, yllättävät vikaantumiset, pysäköinti, vakuutukset ja jälleenmyynti. Näiden kaikkien kohdalla pitää omistajan osata ratkaista milloin on oikea aika ja paikka suorittaa mikäkin toimenpide. Autoa ei tarvitse omistaa enää itse. Sen voi hankkia käyttöönsä itselle sopivaksi ajanjaksoksi. Näin voi jättää suuret murheet jonkun toisen huoliksi.

Moni on tottunut käyttämään autovuokraamon palveluita. Vuokraamosta auto otetaan yleisimmin käyttöön vuorokauden, viikonlopun tai viikon mittaiseksi jaksoksi. Auton käyttötarve voi olla tätä lyhyempi tai pidempi. Etenkin näissä tilanteissa uudet ”auto palveluna” -vaihtoehdot ovat kilpailukykyinen ratkaisu.

Lyhyempiin tarpeisiin hyvä vaihtoehto on esimerkiksi yhteiskäyttöauto. Eri palveluntarjoajat tarjoavat niitä eri mittaisille jaksoille. 24Rent tarjoaa mahdollisuutta varata auto vähintään kolmeksi tunniksi kerrallaan. Käyttö on vaivatonta. Sopiva auto etsitään verkkopalvelusssa. Palveluun rekisteröitymisen jälkeen auton voi varata omaan käyttöönsä maksamalla käyttöajan verkkopankin kautta. Auton ovet avautuvat tekstiviestillä ja ajamaan pääsee heti. Auton käyttöön ottaminen on sujuvaa vaikka keskellä yötä. Kulkuneuvoja on ripoteltu pitkin Suomea, mutta verrattain vähäisen automäärän vuoksi voi ongelmaksi muodostua se, kuinka auton luokse pääsee.

Pääkaupunkiseudulla tätä ongelmaa ei tarvitse miettiä. Pienellä maantieteellisellä alueella on yhteiskäyttöautoja tarjolla runsain määrin. Lähin on yleensä kävelymatkan päässä. DriveNow ja Go Now! -palvelut tarjoavat autoja käyttöön minuuttitaksalla. Se on helppo ja selkeä tapa käyttää autoa. Hyppäät vain rattiin ja veloitus menee käyttämäsi ajan perusteella. Auton voi pysäköidä lähes mihin vain. Tätäkään ei tarvitse autosta poistumisen yhteydessä miettiä.

DriveNow:n takana on Suomessa OP yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. OP on kiinnostunut tarjoamaan autoilun palveluita laajemminkin. Minuuttihintaisen auton käytön rinnalla OP tarjoaa autoa palveluna myös pidemmille ajanjaksoille. OP Kausiauto on ratkaisu vähintään kuukauden mittaisiin kulkuvälinetarpeisiin kun taas OP Kulku on yksityisleasing, jossa auto vuokrataan vähintään vuodeksi. Molempiin sisältyy auton huollot. Pidempään pakettiin on mahdollistaa sisällyttää myös auton vakuutukset, pesut, renkaanvaihdot ynnä muut mahdollisesti tarvittavat lisäpalvelut.

Veho on lähestynyt pitkäaikaista autotarvetta muodostamalla VaaS Flow -paketteja. Niissä kuukausihinnalla saa useamman erilaisen auton käyttöönsä. Normaaliarkiajot (25 vrk) voi ajaa kompaktilla kaupunkiautolla. Viikonloppureissuihin on tarjolla farmari (3 vrk) ja satunnaisiin isompien tavaramäärien kuljettamiseen pakettiauto (2 vrk). Nämä kaikki autot sisältyvät samaan palvelupakettiin ja kuukausihintaan. Kaikissa tilanteissa käytettävissä on juuri tähän tilanteeseen parhaiten taipuva ajoneuvo.

Nämä kaikki palvelut ovat jo nyt tarjolla. Kun ne saavuttavat riittävästi jalansijaa ja käyttö muuttuu vielä nykyistäkin joustavammaksi, ei muutaman vuoden päästä ole enää mitään tarvetta hankkia uutta autoa. Siksi nykyinen auto jää viimeiseksi uudeksi autokseni.

Aamupuuroa rautakaupasta

Erinomaisesti jonottamisen ratkaisevat yritykset voivat saada aikaan merkittävää kilpailuetua. Rautakauppoja mollataan monesti paikoiksi, joista ei tahdo löytää myyjää millään. Vaikka sattuisi löytämään, ei myyjästä tahdo olla mitään apua.

Kaikissa paikoissa asiat eivät ole varmastikaan yhtä kurjasti kuin huhupuheissa. K-raudoissa on testattu mallia, jossa rautakaupassa on tarjolla aamupuuroa rakentajille. Rakennusalalla työpäivä alkaa hieman aiemmin mihin siistiä sisätyötä tekevät ovat tottuneet. Aikainen päivän aloitus voi verottaa rakentajan mahdollisuuksia nauttia ravitsevaa aamupalaa. Vajaalla vatsalla vasaran varressa roikkuminen voi käydä raskaaksi.

Rautakauppias on keksinyt tavan, jolla ratkaista rakentajan verensokerihaasteen. Kun asiakas tulee hakemaan kaupasta täydennystä työmaan tarviketilanteeseen, saa hän täytettyä vatsansa. Ostoslistan kanssa kauppaan saapuva rakentaja voi saada tarvitsemansa tarvikkeet keräillyiksi sillä aikaa, kun nauttii itse aamupalansa. Jonottamisen ja turhautumisen sijasta asiakas saa ostoksensa tehdyiksi. Väitän tätä nerokkaaksi tavaksi muuttaa jonotusongelma asiakkaalle lisäarvoa tuottavaksi palveluksi.

Opin taannoin paikalliselta rautakauppiaalta betoniharkon merkityksen. Opetuksen mukaan betoniharkkoja kannattaa myydä sisäänvetotuotteena vaikka tappiolla. Harkot ovat yleensä ensimmäinen artikkeli, jota rakennustyömailla tarvitaan. Kun asiakas opetetaan harkkojen avulla käymään tietyssä rautakaupassa, saadaan sitoutunut asiakas koko rakennusprojektin ajaksi. Kaurapuuron tarjoaminen on betoniharkkojen veroinen tapa sitouttaa asiakkaita.