Lisää älyä kaupassa käyntiin

Ruotsissa käydessäni näin kaupassa asiakkaiden käyttävän skannereita. Niiden avulla asiakas saattoi tehdä ostoksensa nopeasti ja vaivattomasti.

Kauppaan tullessaan asiakas ottaa kaupan aulasta skannerin mukaansa. Kaupassa asiakas kerää tuotteet koriin tai kärryyn. Jokaisen tuotteen kohdalla skannataan viivakoodi samalla, kun se kerätään kyytiin. Normaalistihan se tehdään kassalla. Kun kaikki on valmista, voidaan ostokset maksaa skannerin ja pankkikortin avulla. Näin vältytään yhdeltä ylimääräiseltä vaiheelta: ostosten nostelemiselta liukuhihnalle. Oikein virtaviivaisen suorituksesta saa, jos ostokset kerää hyllystä suoraan omaan ostoskassiin.

Osataan sitä onneksi Suomessakin. Joistain kaupoista löytyy nykyisin jo älykärryjä. Älykärry on tabletin ja ostoskärryn yhdistelmä. Tablettiin on kärryn paikannuksen mahdollistavaa teknologiaa. Sen avulla kärryn sijainti saadaan selville myös sisätiloissa. Tämä muuttuu hyödylliseksi ominaisuudeksi, kun se yhdistetään kaupan valikoimatietoihin ja tuotteiden kohtaamisjärjestykseen. Näin kaupassa on helpompi suunnistaa haluamiensa tuotteiden luokse.

Eniten tästä on hyötyä, jos käyttää kärryn ostoslista-toimintoa. Silloin haluamansa tuotteet voi syöttää aluksi ostoslistaan. Tabletin kosketusnäytöllä naputtelemalla tämä vaikuttaa varsin työläältä ja aikaa vievältä vaiheelta. Jos oman valmiin ostoslistan voisi lähettää kärryyn esimerkiksi bluetoothin välityksellä, saataisiin tästä vaiheesta miellyttävämpi.

Jos kauppaan mennessä ei ole vielä valmista ostoslistaa eikä mieleen tule taaskaan mitään, mitä haluaisi kokata, voi turvautua älykärryn tarjoamiin resepteihin. Sopivan reseptin valitsemalla saa myös siihen kuuluvat raaka-aineet ostoslistalle. Kätevä toiminto, joka on tullut tutuksi jo ruoan verkkokauppakokeilun yhteydessä.

Tämän lisäksi älykärry pitää huolen siitä, ettei parhaat tarjouksetkaan jää käyttämättä. Minä en ole koskaan oppinut leikkaamaan tarjouskuponkeja mukaani. Ehkä sähköisesti kärryjen mukana kulkevat kupongit tekevät kaupassa käynnistä helpompaa.

Älykärryt ovat parhaimmillaan varmasti silloin, kun vierailee vieraassa kaupassa, jonka hyllyjärjestys on vieras. Myös silloin, kun täytyy etsiä jotain harvinaisempaa ostettavaa, on tuotteiden löytäminen todennäköisesti helpompaa. Näillä tavoilla kaupassa käymisestä voi tehdä siedettävämpää myös niille, jotka eivät siitä juurikaan nauti.

Tuoretta kahvia suoraan postiluukkuun

Olen ostanut verkkokaupasta viime aikoina melkoisesti erilaisia elintarvikkeita. Ruoan verkkokauppakokeilu suorastaan villitsi minut. Pian sen jälkeen päätin kokeilla kahvin tilaamista kotiin. Se oli tehty ihanan helpoksi.

Näin kesällä uutisen uudesta palvelusta, joka toimittaa kahvia suoraan kotiin. Niin kuin kerroin, on kaupassa käynti minulle vaikeaa. Kahvihylly on yksi pahimmista paikoista. Valikoimaa on niin valtavasti, että valinnan tekeminen on tuskallisen hidasta. Tässä nettipalvelussa joku tekee päätöksen puolestani, kunhan olen ensin kertonut hieman kahvittelutottumuksistani.

Palvelu löytyy täältä: www.slurp.coffee. Kahvitoiveista kerrotaan palveluun vaiheittain. Ensin valitaan kahvin tummuusaste. Itse pidän tummasta paahdosta, koska se tulee paremmin toimeen vatsani kanssa. Palvelu kysyy seuraavaksi kahvin valmistustapaa (suodatin, presso, mokka vai espresso). Tämän jälkeen esitetään toivomus siitä toimitetaanko kahvi papuina vai jauhettuna. Oman kahvin kulutuksen mukaan voi päättää kerrallaan toimitettavan kahvin määrän. Määrän arviointia on helpotettu taulukolla jossa päivittäin juotavien kupillisten ja kertatoimituksen määrä on yhdistetty toisiinsa.

Kahvitoimitukset voi tilata saapumaan automaattisesti kotiin kahden tai neljän viikon välein. Päätin itse kokeilla kahden viikon väliä. Näin kahvi pysyy tuoreempana. Pidemmällä toimitusvälillä säästäisi hieman toimituskuluissa. Nyt on kaikki tarvittavat tiedot on annettu ja tilauksen voi jättää.

Tilausta tehdessä maksetaan ensimmäinen erä kahvia. Samalla sitoutuu siihen, että tulevat erät veloitetaan automaattisesti kortilta tai tililtä seuraavan toimituksen yhteydessä. Tilausta voi muuttaa koska tahansa. Minusta tämä on helpoksi ja käteväksi tehty systeemi.

Kahvinautinto

Ensimmäisestä tilauksesta meni muutama päivä siihen, kun postilaatikkoon oli ilmestynyt ensimmäinen erä kahvia. Kahvi pääsi nätisti perille, vaikka postilaatikkomme on melkoisen ahdas. Toisinaan postilaatikosta löytyy ilmoitus suurikokoisen lähetyksen saapumisesta. Saapunut lähetys täytyy käydä noutamassa postista. Tällä kertaa tätä ongelmaa ei ollut. Vaikka kahvi oli jämäkästi pakattu, oli se silti saatu upotettua postilaatikon uumeniin. Postinjakajan työtä oli helpotettu pakkaukseen painetuilla ohjeilla. Jos kahvitoimitus pitäisi käydä noutamassa lähikaupasta, ei se juurikaan eroaisia normaalista kahviostosreissusta. Yllättävän pienellä asialla tästäkin on saatu asiakkaalle helpompi osa palvelua.

Vaikka postinjakaja oli joutunut käyttämään voimaa ja taitoksia saadakseen kahvin mahtumaan luukusta sisään, oli sisältö kuitenkin vahingoittumaton. Kuljetuspakkauksen sisältä löytyi vielä toinen pussi, jonka kätköissä kahviaarre oli piilotettuna.

Tämä kuva on tässä, jotta voit kuvitella miten herkullinen tuoksu vastikään paahdetusta kahvista leijailee pakettia avatessa.

Kahvipaketin saapuessa ei vielä tiedä, mitä kahvia seuraavaksi pääsee maistelemaan. Kahvin tiedot on painettu tarralle, joka on puolestaan liimattu kahvipakkauksen kylkeen. Tällä kertaa saapunut kahvi oli kustavilaista käsityötä.

Valmistajan lisäksi pakkauksesta löytyy luonnehdinta kahvista, tiedot papujen alkuperästä ja paahtamisajankohdasta. Omassa postiluukussa kahvi oli pari päivää paahtamisen jälkeen. Pieni miinus liittyy paahtoasteeseen. Tilauksen yhteydessä valitsin paahtoasteeksi tumman. Toimitettu kahvi oli paahtoasteeltaan 4/7. Keskivertosuomalaisen mittakaavallahan tuo tarkoittaa jo tummaa paahtoa, vaikka liikutaankin vasta asteikon puolessa välissä. Omaan makuuni kahvi saisi olla vielä pari piirua tummempaakin. Tuon kohdan palvelu voisi jollain konstilla vielä korjata. Sen jälkeen kokonaisuus toimisi kuin kuppi kahvia. Mukavia kahvihetkiä!

Jakamistalous

Kirjoitin aiemmin alustataloudesta ja siihen liittyvistä näkökulmista. Jatkan nyt jakamistaloudesta. Jotkin alustatalouden yritykset toimivat samalla myös jakamistaloudessa. Mitä jakamistalous siis on?

Jakamistaloudessa on kyse siitä, että kuluttaja jakaa jonkin omistamansa hyödykkeen myös muiden kuluttajien käyttöön. Tällainen hyödyke voi olla vaikka pakettiauto, jota vuokraat esimerkiksi muuttoa tekeville silloin, kun et itse sitä tarvitse. Pakettiauton käyttöönsä saavan ei siis tarvitse itse omistaa pakettiautoa. Auton omistaja saa puolestaan korvauksen autonsa käytöstä. Kuluttaja astuu tässä siis autovuokraamon tontille.

Ihmisten kulutuskäyttäytymisessä on tapahtunut muutos. Kaikkia mahdollisia koneita, laitteita ja välineitä ei enää haluta omistaa itse. Monelle riittää, että käyttöoikeuden saa silloin kuin sitä tarvitsee. Kesämökki on mukavampi vuokrata viikoksi. Samalla ei tarvitse kantaa huolta kiinteistöveroista ja mökin talviunille saattelemisesta. Autoilukin on helpompaa, kun autoa ei omista. Silloin sitä ei tarvitse myöskään katsastaa tai yrittää muistaa milloin seuraavan määräaikaishuollon hetki onkaan. Vene, tekstiilipesuri, laminaattileikkuri ja laskettelusukset ovat yhtä lailla tavaroita, joita tarvitsee vuoden varrella harvakseltaan. Siksi yhä harvempi niitä haluaa itse omistaa.

Kiinassa ollaan jakamistaloudessa varsin pitkällä. Valtava ja innovatiivinen maa on pullollaan sovelluksia, joilla voi vuokrata mitä mielikuvituksellisempia asioita. Edellä mainittujen asioiden lisäksi Kiinassa on mahdollista myös vuokrata vaatteita. Ja nyt ei puhuta mistään juhlahepeneistä vaan ihan tavallisista arkeen sopivista vaatteista. Sillä tavoin vaatteet ovat todennäköisesti tehokkaammassa käytössä ja ympäristölle aiheutuva kuormitus vähenee. Kiinalainen ravintola-asiakas voi myös tilata sovelluksella itselleen juoppokuskin. Jakamistaloutta sekin.

Jakamistaloudessa moni alustatalouden toimija (esim. Uber ja Airbnb) tarjoaa mahdollisuuden hyödykkeen omistajan ja sen tarvitsijan kohtaamiseen. Alustan kautta toimijat löytävät toisensa ja voivat sopia käytön ajankohdasta ja hinnasta. Alustojen mahdollistavat riittävän kysynnän ja tarjonnan, joiden avulla hyödykkeet saadaan tehokkaaseen käyttöön.

Jakamisen edelläkävijät eivät ole saaneet puolelleen varauksetonta hyväksyntää. Henkilöliikenteen palveluja taksien rinnalle tarjoamaan tulleen Uberin toiminta on useissa maissa (myös Suomessa) toistaiseksi laitonta. Yrityksen on kerrottu myös kannustavan kyytien tarjoajia laittomaan toimintaan. Uber onkin ilmoittanut vetäytyvänsä Suomesta toistaiseksi siihen asti, kunnes lainsäädäntö mahdollistaa yrityksen toiminnan. Uberin uhka on saanut taksit panostamaan entistä enemmän palveluihinsa. Nyt taksin voi tilata monissa kaupungeissa jo kännykällä. Mikkelissä taksit ovat ottaneet käyttöön vyöhykemaksun. Näin asiakas pystyy etukäteen tarkistamaan kuinka paljon taksimatka tulee maksamaan.

Airbnb:n toiminta perustuu kotien vuokraamiseen. Siinä yksityiset henkilöt vuokraavat kotiaan suoraan toisille yksityisille henkilöille. Vuokralle voi tarjota huoneen, koko asunnon tai esimerkiksi kesämökin. Majoitusta tarvitaan yleensä lyhyeksi aikaa. Airbnb:n tarjoamat vaihtoehdot kilpailevat hotelleiden kanssa. Olen itse kokeillut tätä vaihtoehtoa pariin otteeseen. Parhaimmillaan se on tarjonnut eksoottisia majoitusmahdollisuuksia ulkorakennuksessa tai kummitustalossa, joita ei varmasti muuten olisi tullut kohdattua.

Airbnb:n toiminnassa on myös nähty ongelmia. Asuntoa vuokraavan henkilön naapurit voivat raportoida meluongelmista satunnaisten vieraiden vuoksi. Tällaisten ongelmien varalta järjestelmässä on vertaispalautemahdollisuus, jossa sekä vuokraajat että vuokranantajat voivat antaa arvion vuokrauksen onnistumisesta. Näin häiriköt voidaan tunnistaa jo etukäteen.

Amsterdamissa ollaan huolissaan myös siitä, että Airbnb tyhjentää kaupungin keskustaa. Kun kaupungin suosio turistikohteena on kasvanut, on se saanut aikaan myös uuden ilmiön asuntorintamalla. Asuntosijoittajat ostavat asuntoja keskusta-alueelta turisteja varten. Aiemmin asunnot on vuokrattu pitkäaikaisille vuokralaisille, mutta nyt kannattavampaa on vuokrata asuntoja lyhytaikaiseen käyttöön turisteille. Sen seurauksena vuokrat alueella voivat nousta ja pitkällä aikajänteellä vaikutus asukaslukuun voi olla negatiivinen.

Lahden kirjastosta voi lainata mm. liikuntavälineitä

Kirjastokin on tavallaan jakamistaloutta. Sen palveluista ei tarvitse maksaa mitään. Kirjastot ovat innovoineet uusia palveluita jakamistalouden innostamina ja tarjoavat nykyisin paljon erilaisia asioita lainattavaksi. Kirjastosta voi lainata esimerkiksi sähkönkulutusmittarin, kävelysauvat tai frisbeegolfkiekkoja.

Jakamistalous on nähty usein kuluttajien välisen kaupankäynnin muotona. Se voi kuitenkin tarjota mahdollisuuksia myös yrityksille. Henkilöstövuokraus on väljästi tarkasteltuna jakamistaloutta. Millaisia hyödykkeitä sinun asiakkaasi tarvitsevat, mutta eivät halua itse omistaa? Mistä kanavasta tai alustalta asiakkaasi voivat löytää heille tarjoamasi jakamisen kohteet?

Alustatalous

Nykyisin puhutaan paljon alustataloudesta. On jopa väitetty sen olevan yksi Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Enää pitäisi tietää mikä alustatalous on ja millaisia mahdollisuuksia se voi tarjota?

Alustataloudessa yritys tarjoaa jonkin alusta, jonka avulla muut toimijat voivat myydä palveluitaan ja tuotteitaan. Alustan tarjoava yritys ei siis ole itse kaupankäynnin ostava tai myyvä osapuoli. Idea ei itse asiassa ole uusi. Analogisessa maailmassakin on alustatalouksia. Tori on alusta, joka mahdollistaa kauppaiden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille. Keltainen pörssi oli alusta, joka mahdollisti tavaranhaltijoiden etsiä tuotteilleen ostajia. Nykyisin nämä palvelut ovat vain korvaantuneet sellaisilla palveluilla kuin tori.fi tai huuto.net.

Globaaleilla markkinoilla alustatalouden isoja toimijoita ovat esimerkiksi AliBaba, Amazon, Uber, Airbnb ja Facebook. Iso osa niiden tarjoamasta sisällöstä on asiakkaiden tuottamaa.

Mitä mahdollisuuksia alustatalous siis voi tarjota?

Ensiksikin kannattaa selvittää, mitkä ovat oman toimialan tärkeimmät alustat. Omat tuotteet tai palvelut kannattaa olla saatavilla siellä, missä potentiaaliset asiakkaatkin liikkuvat.

Toiseksi kannattaa miettiä, olisiko omalle toimialalle tarpeen luoda vastaavaa alustaa. Pizza-Online tai AutoJerry ovat molemmat olleet jossain vaiheessa pieniä toimijoita, mutta ovat hiljalleen nousseet oman alansa tärkeiksi alustoiksi. Miten alustat voisivat auttaa sinua ja asiakkaitasi löytämään toisensa?

Alustan ei ole pakko olla digitaalinen. Vanha kunnon Siwa oli hyvä esimerkki alustasta. Samasta paikasta saattoi nostaa käteistä sekä noutaa lottovoitot, paketit ja kylpylälahjakortit. Voitko sinä tarjota alustan yhteistyökumppaneidesi palveluille?

Alustatalouteen liittyvistä mahdollisuuksista on perustettu oma sivustonsakin. Kannattaa käydä tutustumassa millaisia vinkkejä sieltä aiheesta löytyy. http://www.alustatalous.fi/

Lomalla helvetissä

Kesän helteet ovat toivottavasti vasta tuloillaan, mutta loma alkaa olla lopussa. Kesän aikana on ehtinyt käymään monella suunnalla ja matkaan on jäänyt levännyt mieli. Samalla on tietysti täytynyt tutustua matkan varrelle osuneisiin palveluihin. Kerron niistä lisää syksyn mittaan. Tässä kokemuksia yhden kohteen palveluista.

Kesäkuussa vierailemani kohde ei jättänyt muuta vaihtoehtoa kuin otsikoida tämä kirjoitus klikkiotsikoiden hengessä. Kohteena oli Helvetinjärven kansallispuisto. Vaikka perisuomalaiseen tapaan vettä satoi tälläkin kertaa, ei tämä retki ollut niin helvetillinen kuin otsikko antaa ymmärtää.

Kansallispuistot ovat mukavia retkikohteita. Niissä voi käydä päiväretkellä tai viipyä pidempäänkin. Helvetinjärvellä käytiin pyörähtämässä päivän mittaisella visiitillä. Vierailuajankohdaksi sattui maanantai juhannuksen jälkeen, eikä paikalla ollut ruuhkaa. Muutama muu auto oli oman kaaramme lisäksi parkkipaikalla.

Kansallispuistojen palvelutarjonnoissa on runsaasti hajontaa. Helvetinjärvi herätti kiinnostuksen jo lähestymisen yhteydessä. Hieman ennen alueen parkkipaikkaa oli tien varressa kylttejä varoittamassa edessä olevista vaaroista. Eläinkunta alueella oli varsin eksoottista. Matkailijan uhkana olivat niin strutsit kuin villisiatkin.

 

Onneksi molemmat eläinlajit olivat kuitenkin turvallisesti aitauksissaan. Molempia pidetään vaarallisina luontokappaleita. Strutsin nokan kovuutta tai potkun terävyyttä ei tee yhtään mieli kokeilla. Villisikalauman torahampaisiin ei myöskään tahdo tutustua osana kansallispuiston palveluja. Eläimiä saattoi ihailla ohi ajaessaan auton ikkunasta. Tällainen mahdollisuus harvemmin tarjoutuu keskellä pirkanmaalaista metsää.

Lyhyen matkaa strutsi- ja villisikafarmin jälkeen oltiinkin jo Kankimäessä. Tämä on hyvä lähtöruutu retkelle. Kansallispuistojen sisääntuloreittien yhteydessä on hyvät parkkipaikat – niin nytkin. Täällä oli sen lisäksi huomioitu vierailijoita muillakin palveluilla. Lähtöpaikalla oli infopiste ja pieni matkamuistomyymälä. Matkailuauton tai -vaunun kanssa liikkeellä oleville on tarjolla pysäköintitilaa sähköliittymän kera. Kankimäestä löytyy myös siistit wc- ja suihkutilat.

Kartan tutkimisen jälkeen päätettiin aloittaa puistoon tutustuminen. Kohteeksi valittiin päivätupa Helvetinjärven rannalta. Reitin nimi on Helvetistä itään. Kumpi lie ollut ensin: luontopolku vai Kotiteollisuuden albumi?

Kovinkaan pitkälle ei ehtinyt taivaltaa, kun metsän seassa alkoi näkyä jokin erikoinen rakennelma. Se näytti siinä määrin erikoiselta ilmestykseltä, että sitä oli pakko käydä kurkistamassa vähän lähempääkin.

Metsän siimeksessä lymysi valtava teltta. Jokamiehen oikeuksilla saa telttailla lyhyen aikaa myös kansallispuistojen yhteydessä sitä varten varatuilla paikoilla, mutta tämä kokonaisuus näytti hieman vakituisemmalta ratkaisulta. Aavistuksen arvelutti mahtoiko täällä leiriään pitää vanha vihtahousu.

Näytti siltä, ettei leirissä ollut asujia, joten päätin tutkia paikkaa vielä hieman lähempää. Teltta osoittautui lähemmin tarkasteltaessa jurtaksi. Jurtan edustalla oli grilli sekä puutarhapöytäryhmä. Kauempana rannassa oli vielä toinen jurtta. Se oli varattu saunomista varten. Molemmat olivat vuokrattavissa kansallispuiston vierailijoille.

Jurtan sisätilat vaikuttivat yllättävän tilavilta. Sisälle mahtui nukkumapaikat ainakin neljälle hengelle. Sisältä löytyi myös pöytäryhmä sekä jääkaappi ja mikro. Tämä on varmasti erilainen vaihtoehto majoittumiseen ja luonnosta nauttimiseen. Jollain toisella retkellä täytyisi varmasti testata majoittumista täällä. Harmittavasti tällä reissulla ei siihen aikaa riittänyt.

Jurtan jälkeen matka jatkui kohden Helvetinjärven autiotupaa. Sinne johtava polku oli helppokulkuinen ja selkeästi merkitty. Samoja polkuja on aiemmin tallustellut muiden retkeilijöiden lisäksi entisaikain eränkävijät. Maisemien karusta kauneudesta innoitusta on käynyt hakemassa innoitusta myös mm. Akseli Gallén-Kallela. Hiljaista metsäpolkua tarpoessa ehtii miettiä, mitä kaikkea tämä metsä voisi kertoa näkemästään, jos vain suinkin osaisi.

Polku risteää usemmassakin kohdassa metsäpurojen kanssa. Puron varteen kannattaa ehdottomasti pysähtyä hetkeksi katselemaan veden virtausta. Ei ihme, että luonnossa liikkumisen kerrotaan tuottavan terveysvaikutuksia. Oma mieleni lepäsi näissä tunnelmissa täydellisesti.

Päiväretken kohteena ollut päivätupa sijaitsee Helvetinjärven rannalla. Järven rannat laskeutuvat kalliojyrkänteinä suoraan veteen. Yhdessä kohdassa on kuitenkin sen verran tasaista maata järven rannassa, että tänne on tehty päivätupa retkeilijöiden käyttöön.

Päivätupia voi käyttää kaikki halukkaat. Niitä ei voi varata omaan käyttöön, vaan kaikkien käytettävissä. Ulkona alkoi sataa juuri päivätuvalle saavuttaessa. Tuvassa oli mukava istahtaa alas ja syödä mukana tuodut eväät sateen piiskatessa ikkunaa. Oheisessa kuvassa näkyy millaisessa ahjossa Helvetinjärvellä tulia pidetään. Tällä kertaa tulia ei tarvinnut tehdä, koska päivä oli mukavan lämmin sateesta huolimatta.

Eväitä oli mukana juuri sen verran, että niillä saattoi siirtää nälkäkuolemaa hieman eteenpäin. Reitti jatkui seuraavaksi takaisin lähtöruutuun. Jo lähtiessä olin huomannut parkkipaikan vieressä sijaitsevan ravintolan mainoksen. Tarjolla oli pyöryköitä strutsista ja villisiasta. Tällaista mahdollisuutta en jättäisi käyttämättä mistään hinnasta. Näitä on pakko kokeilla.

Sadekin lakkasi sopivasti matkan jatkuessa. Kevyen kuntoilun jälkeen ruoka maistuikin infernaalisen hyvin. Ruokailun lomassa huomasin vielä, että tarjolla olleet asiat olivat monilta osin lähituotantoa. Liitutaululle oli kirjattu näkyviin kuinka kaukaa tarjolla olleet asiat olivat. Erinomainen tapa tuoda esiin paikallisuutta.

Helvetinjärvi oli kokonaisuutena mukava vierailukohde päiväretkelle. Kansallispuiston tarjontaa oli pystytty rikastamaan monipuolisten palveluiden avulla. Vaikka retkeilijä tulisikin nuotiopaikkaa etsimään, voi hän silti olla iloisesti yllättynyt tarjonnan monipuolisuudesta.

Museokortti

Juhannus on jo ovella. Se tarkoittaa sitä, että kesä on vihdoin täällä. Kesän aikana Suomi hiljenee. Loma-Suomessa liikkuu kuitenkin paljon ihmisiä kaivaten tekemistä. Palvelua tarvitaan monessa paikassa.

Minun suosikkipaikkojani ovat museot. Siksi olenkin ollut erittäin iloinen, kun olen saanut nauttia lukuisten museoiden tarjonnasta Museokortin avulla.

Museokortti on mahtavaa palvelua. Vähän niin kuin PizzaRax – ahmi niin monta museota kuin jaksat. ?

Henkilön Sami Heikkinen (@palvelukeidas) jakama julkaisu

Museokortin idea on mahtava. Voit ostaa vuoden voimassa olevan kortin, jolla pääset käymään niin monessa museossa kuin haluat. Mukana palvelussa on suurin osa Suomen museoista. Listan mukana palvelussa olevista voi tarkistaa osoitteesta www.museokortti.fi. Samalta sivustolta voi tarkastella tietoja museoiden meneillään olevista ja tulevista näyttelyistä. Museoita voi myös etsiä erilaisten hakuvaihtoehtojen ja kartan avulla. Näin on helppo suunnitella reitti museosta toiseen.

Pasi Eerik Karjula: Hi hi hi hi hii

Nettisivulta löytyy myös kortinhaltijan palvelu. Sen avulla voi tarkastella käyntejään museoissa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka asiakkaasta kerättävä data voidaan tarjota myös asiakkaan käyttöön. Minusta on mielenkiintoista tarkistaa palvelusta missä museossa olen milloinkin käynyt. Muistini on varmaan huononemassa. Muistin tueksihan hyödynnän myös viime kerralla esittelemääni lisätyn todellisuuden palvelua.

Kalle Mustonen: Death of the Gnome King

Tämän kirjoituksen kuvat ovat kahdesta museokortin avustuksella nautitusta näyttelystä. Toinen näyttelyistä on ollut tarjolla Lahden taidemuseossa ja toinen Merikeskus Vellamon näyttelyssä.

Kalle Mustonen: Death of the Gnome King

Museokortin on mahdollistanut museoiden voimien yhdistäminen. Yhdellä kortilla tarjottu sisäänpääsy useampiin museoihin on ollut suuri kynnyksen madaltaminen monien potentiaalisten asiakkaiden suuntaan. Museokortti on ollut saatavilla parin vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Mukana olevien museoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Moni museo teki viime vuonna kävijäennätyksensä. Yksi syy siihen on varmasti Museokortissa.

Edessä osa Jussi Valtakarin teoksesta, taustalla Hanna Vahvaselän Tiramisu

Muut samalla alalla toimivat eivät välttämättä ole kilpailijoita. Voimien yhdistäminen voi tarjota mahdollisuuksia, joihin ei välttämättä yksin pystyisi. Mihin muualle voisi tarvita tällaista palveluntarjoajien tarjonnan yhdistävää palvelua?

”Tänne on aina ollut mukava tulla”

Pidän kesän ajan taukoa blogin päivittämisestä. Käyn tutustumassa mukaviin palveluihin siellä ja täällä. Tiedä vaikka kävisin kiertämässä muutaman museonkin. Jos sinulla on mielessä jokin palvelu, johon kannattaisi kesällä ehdottomasti tutustua, nakkaa vinkillä!

Pienoismalleja Vellamon näyttelyssä

Hyvää kesää!

Lisätty todellisuus palveluna

Viime aikoina on alkanut markkinoille pukata palveluita, jotka pohjautuvat lisättyyn todellisuuteen. Se näyttäisi siis oleva nouseva trendi.

Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus menevät toisinaan sekaisin. Virtuaalitodellisuus on täysin keinotekoinen todellisuus, johon pääsemme sisään jonkin teknisen laitteen kautta. Lisätty todellisuus on puolestaan ympärillämme näkyvää reaalimaailmaa, johon on lisätty joitakin elementtejä teknologian avulla. Oikeaan maailmaan siis lisätään keinotekoisesti jotakin, mitä siellä ei normaalisti ole.

Hyvä esimerkki lisätystä todellisuudesta on Pokémon Go -peli. Siinä Pokémonista tutut hahmot ilmestyvät johonkin ympärillämme oleviin paikkoihin. Ne saadaan vangittua matkapuhelimen avustuksella. Viime kesänä alkaneen suuren suosion siivittämänä lisätty todellisuus on alkanut kiinnostamaan myös muita tahoja. Mitä sen avulla on sitten saatu aikaan?

Ensimmäinen mielenkiintoinen vastaani tullut käyttökohde on Lindströmin LiveDesign-palvelu. Sen avulla on mahdollista testata, miten valitut materiaalit sopivat suunniteltuun tilaan. Erilaisia mattomalleja voi testata helposti omissa tiloissaan. Sovelluksen avulla voi nähdä suoraan, miltä matto tilassa näyttää. Kaikkia erilaisia mattomalleja ei siis tarvitse heti kantaa paikan päälle. Helpottaa varmasti kummasti myyjän työtä ja antaa asiakkaalle paljon paremman käsityksen siitä, miltä matto näyttää.

Toinen lisättyä todellisuutta kokeileva yritys on WSOY. Ensimmäisenä kokeiluna on Mielensäpahoittajan ympärille rakennetut lisätyn todellisuuden palvelut. Sovelluksen avulla lukija pääsee tutustumaan Mielensäpahoittajan mielenmaisemaan. WSOY on arvellut lisätyllä todellisuudella olevan mahdollisuuksia lastenkirjallisuuden kentällä. Tarinat voivat herätä aivan uudella tavalla eloon lisätyn todellisuuden avulla.

Kuva: WSOY

Lahdessa lisättyä todellisuutta on testattu VTT:n ja kaupungin museon toimesta. Lisätyn todellisuuden avulla on mahdollista nähdä, miltä kaupunki on näyttänyt ennen. Tämä mahdollistuu vanhojen valokuvien avulla. Niiden kautta historia tulee näkyviin oikeassa ympäristössään.

Viimeisessä kuvassa on hyödynnetty Viewranger Skyline -sovellusta. Sovellus piirtää maisemaan maamerkit digitaalisen kompassin avustuksella. Minulle ainakin käy niin, etten tahdo muistaa myöhemmin kaikkia mahdollisia paikkoja, joista olen kuvan ottanut. Tämä sovellus auttaa muistamista piirtämällä kuvaan kohteet, jotka kameran osoittamassa suunnassa ovat. Se toimii hyvänä verrokkina valokuva-albumissa muistuttamassa nähdyistä kohteista. En tahdo jokaiseen kuvaan paikkatietoja näkyviin, mutta ainakin yhdessä kuvaussession kuvassa on huiput mukava olla näkyvissä. Näin muistiinsa on helpompi luottaa myös myöhemmin kuvia katsellessa.

ViewRanger Skyline -sovelluksella napattu kuva Kilpisjärven jäältä. ( Compass Heading : 282°)

Mihin muualle lisättyä todellisuutta voitaisiin tuoda mukaan? Millaista lisäarvoa se voisi tarjota? Millaisia mahdollisuuksia se voisi tarjota palveluiden parantamiseksi?

Tarvitseeko hyvinvointipalveluja muotoilla? osa 2

Edellisellä kerralla aloitin hyvinvointi- ja terveyspalveluiden käsittelemisen. Jatketaan vielä samasta aiheesta ja otetaan lähempään tarkasteluun palveluasuminen.

Parempaa elämänlaatua palveluasumiseen

Pari viikkoa sitten Jari Pirhonen väitteli Tampereen yliopistosta vanhojen ihmisten hyvästä elämästä tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimuksesta nousee esiin ajatuksia siitä, miten palveluasumista voidaan kehittää vanhusten palvelujen ja elämän laadun parantamiseksi.

Ensimmäisenä Pirhonen nostaa esiin asenteen. Sillä tarkoitetaan käytännössä sitä, kuinka asukas kohdataan arjessa. Tämä on melko lähellä asiaa, jonka yleensä ymmärrämme asiakaspalveluksi: ystävällisyyttä, kiinnostusta ja empatiaa ihmistä kohtaan. Samassa yhteydessä tulee esiin tervehtimisen tärkeys. Tervehtiminen on osoitus huomioimisesta. Merkki siitä, että sinut on huomattu.

Asenteen rinnalla tulee kuvaan mukaan kysymys siitä kuka minä olen. Sillä tarkoitetaan kiinnostusta asiakkaan tarinaa kohtaan. Asukas kokee itsensä tärkeäksi, kun joku on kiinnostunut siitä, mistä hän tulee? mitä on tehnyt aiemmin? keitä hänen elämäänsä kuuluu? Jos nämä asiat pysyvät keskustelukumppanin mielessä, on vaikutus vielä suurempi. Mieti miten hyvältä sinusta tuntuu, kun kampaajalla käydessäsi juttu jatkuu siitä, mihin viimeksi jäätiin.

Koti on ihmiselle tärkeä paikka. Aiempi koti on pitänyt jättää taakse ja nyt asutaan niin kuin asutaan. Moni paikka kertoo kodinomaisesta asumisesta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Saako ihminen tuoda mukanaan tavaroita omasta kodistaan? Jos on 30 vuotta nukkunut tutussa ja turvallisessa sängyssä, niin pitääkö siitä nyt luopua? Saako omat valokuvat laittaa seinälle? Nämä ovat asioita, jotka kodin rakentavat.

Kodin ohella ihmisen elämäntyyli voi olla muutoksen alla. Muutto voi tarkoittaa luopumista aiemmista harrastuksista. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta ne ovat kuitenkin äärettömän tärkeitä asioita. Jos aiemmin on harrastanut moottoripyöräilyä, voi olla vaikea sopeutua ristisanatehtävien maailmaan. Uuden kodin yhteydessä olevan harrastetilan avulla voidaan tarjota mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Kun maailma muuttuu, on höyläpenkin ja kangaspuiden rinnalla tarpeen olla muitakin virikkeitä. Palveluntarjoajan on tunnistettava, millaiset virikkeet saavat asukkaat hehkumaan.

Me suomalaiset olemme kahvikansaa. Jokaiseen vierailuun kuuluu kahvin tarjoaminen. Töissä, hotelleissa, autokorjaamoilla ja kampaamoissa on jo kahviautomaatteja vapaasti käytettävissä. Miksi ne puuttuvat vanhusten kodeista? He haluavat tarjota vierailleen kahvia, mutta eivät pysty vieraanvaraisuuttaan osoittamaan.

Skype-yhteys vastaa nykypäivän puhelinkoppia. Jokainen uusi asukas ei tuo tullessaan omaa tietokonetta. Vaikka toisikin, ei sen mahdollisuuksia osata välttämättä hyödyntää. Entä jos uudessa kodissa olisi tarjolla rauhallinen puhelinkoppimainen tila videopuheluiden soittamiseen? Henkilökunnan pitäisi olla perillä asukkaan läheisten käyttäjätunnuksista, jotta yhteys saataisiin muodostettua. Tämän asian voisi selvittää vierailujen yhteydessä tai samalla kun ottaa selvää asukkaan taustasta. Kun henkilökunta tuntee perustekniikan ja saa muodostettua yhteyden läheiseen, mutta kaukana sijaitsevaan sukulaiseen, on päivä muuttunut astetta paremmaksi.

Asukkaalla on tarve yhteisöllisyyteen. Halutaan osallistua tekemiseen, ehkä jopa talon yhteisiin töihin. Moni on entinen hyvä työihminen. Työhalua ja -intoa voi olla edelleen aimo ripaus mukana matkassa. Ainakin oman huoneen siivouksessa moni voisi olla halukas auttamaan. Aterian valmistaminen yhdessä on ollut mukavaa aiemmin elämässä. Miksei se olisi sitä edelleenkin? Näitäkin mahdollisuuksia olisi varsin helppo lisätä osaksi päivän kulkua.

Huumoria ei pidä unohtaa. Vaikka ihminen on vanha, ei se tarkoita sitä, etteikö hänkin kaipaisi kepeyttä elämään. Sillä tavoin voidaan myös ratkoa kiperämpiä vastaan tulevia tilanteita. Tunteet ja niiden ilmaiseminen vaatii rohkaisua. Vieraiden ihmisten ympäröimänä, oudossa paikassa se voi olla vaikeaa. Tässä tarvitaan rohkaisemista. Silloin ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Vaikka välillä suututtaa, pitää senkin ilmaiseminen olla mahdollista. Onhan ihminen sentään kodissaan, eikä missään laitoksessa.

Tarvitseeko hyvinvointipalveluja muotoilla? osa 1

Edellisessä kirjoituksessa kerroin yhteiskunnan luomista palvelutarpeista. Jatketaan tällä kertaa tämän aiheen ympärillä ja keskitytään erityisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Näitä tulikin sivuttua jo edellisessä kirjoituksessa.

Aihe on äärimmäisen ajankohtainen sote-uudistuksen myötä. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluja järjestellään uudelleen. Julkiset toiminnot muuttuvat maakunnallisiksi ja niiden rinnalle tulee yhä enemmän yksityisiä toimijoita. Asukkaat voivat jatkossa valita yhä enemmän mitä palveluja tulevat käyttämään. Palvelusta tulee kilpailutekijä, ja hyvää laatua tarjoavat tulevat jatkossa menestymään.

Hyvinvoinnin palvelujen ympärillä tapahtuu nyt paljon. Palveluita paketoidaan, saavutettavuutta parannetaan ja kokonaisuutta räätälöidään yhä enemmän asiakkaiden tarpeiden perusteella. Tutustutaan tarkemmin näihin ilmiöihin ja mitä niillä tarkoitetaan. Tekstistä tuli melko pitkä, joten se on jaettu kahteen osaan. Tässä ensimmäinen osa.

Hyvinvointia paketissa

Terveyspalveluja ostava on tottunut aiemmin siihen, että jokaiselle palvelulle on määritelty hinta erikseen. Jokaisesta toimenpiteestä menee maksu, jonka suuruudesta ei voi etukäteen olla täysin varma. Tämä malli on ollut kätevä palveluntarjoajan näkökulmasta, mutta palvelun käyttäjälle se on ollut vaikeasti lähestyttävä. Käyttäjän on ollut hyvin vaikea tietää, millaisen palvelun hän milloinkin saa ja mitä siitä täytyy maksaa.

Mehiläinen on helpottanut palvelujen ostamista paketoinnin avulla. Se tarjoaa asiakkailleen terveyssopimusta. Kiinteällä 50 euron kuukausihinnalla asiakas saa yleislääkärin vastaanoton, terveysvalmennusta, rokotteet ja vuosittaisen terveystarkastuksen. Asiakkaan ei myöskään tarvitse jonottaa pitkää aikaa päästäkseen käyttämään maksamiaan palveluja. Näin asiakkaalla on käytettävissään yleislääkärin palvelut ympäri vuoden. Jokaisen käyntikerran yhteydessä ei tarvitse erikseen miettiä, mitä palvelu tällä kertaa mahtaa kustantaa. Idea on sama kuin auton liisauksessa. Samaan kuukausihintaan sisältyy kaikki kustannukset huolloista renkaanvaihtoihin asti. Asiakkaalle ei pääse syntymään taloudellisia yllätyksiä ja joku asiantuntija on etukäteen miettinyt ja aikatauluttanut sen, milloin auton (tai asiakkaan) huoltotoimenpiteet pitäisi tehdä ja kutsuu tämän paikalle sopivaan aikaan.

Palveluiden saavutettavuus

Saavutettavuudessa on karkeasti jaoteltuna kaksi muuttujaa, jotka vaikuttavat asiakkaan palvelukokemukseen: paikka ja ajankohta.

Aiemmin terveyspalvelut ovat olleet saatavilla terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Näiden laitosten paikka on päätetty joskus kaukana historiassa – joskus jopa sata vuotta aiemmin. Rakennus on haluttu rakentaa kaupungin laidalle kulkutautien leviämisen estämiseksi tai tulevia laajennustarpeita silmällä pitäen. Syyt ovat olleet käytännönläheisiä, muttei kuitenkaan asiakasystävällisiä. Syrjään sijoittunut yksikkö tuottaa asiakkaalle vaikeuksia paikalle pääsemisessä. Pidemmän matkan päähän tullakseen tarvitaan julkista liikennettä tai jotakin muuta keinoa saavuttaa paikka. Moni myöhemmin markkinoille tullut palveluntarjoaja on sijoittautunut sinne, missä ihmiset liikkuvat jo muutenkin luontaisesti. Esimerkiksi Lahdessa julkisia terveyspalveluja on saatavilla myös kauppakeskuksessa.

Toinen näkökulma liittyy ajankohtaan, jolloin palvelut ovat saatavilla. Terveyskeskuksen rajoitteena on virastoaukiolo. Suuri osa väestöstä on näiden tuntien aikaan omien askareidensa parissa. Palveluajankohtaan käyttäjä pystyy harvoin itse vaikuttamaan. Muut menot ovat valitettavan usein alisteisessa suhteessa terveyspalvelun ajanvarauksen suhteen. Paitsi tietysti niissä palveluissa, jotka tarjoavat asiakkaalle mahdollisuutta varata itse oman aikansa – myös illoille ja viikonlopuille. Aukioloaikojen laajentaminen lisää asiakkaiden mahdollisuutta käyttää palveluita. Laboratorioajan pystyy onneksi jo nykyään monin paikoin itse varaamaan.

Seuraavaan osaan pääset tästä.

Yhteiskunnan luomat palvelutarpeet

Esittelin aiemmin Maslowin tarvehierarkiaa ja kerroin, että sen avulla voidaan hahmottaa kuluttajan tarpeita. Tarkkasilmäinen lukija oli pohtinut palvelua, jota ei ollut kuitenkaan saanut sopimaan tarvehierarkian portaille. Tuo havainto pitää hyvin paikkansa. Kaikki palvelut eivät pohjaudu henkilökohtaisiin tarpeisiimme. Osa niistä voi olla yhteiskunnan synnyttämiä.

Maslowin tarvehierarkia kuvaa tarpeita, jotka lähtevät meistä itsestämme. Siis siitä, että olemme itsenäisiä toimijoita ja inhimillisiä olentoja. Jotkin toiset tarpeet taas syntyvät yhteiskunnan sanelemina. Jotta voimme säilyttää asemamme yhteiskunnan kelvollisina jäseninä, meidän on hoidettava velvollisuutemme yhteiskuntaa kohtaan. Tällaisten velvoitteiden ympärille on syntynyt palveluita ja ”palveluita”. Näihin lukeutuu esimerkiksi auton katsastaminen, nuohous, rakennuslupavalvonta ja avioliiton esteellisyyden tutkiminen.

Palvelut olivat tuossa ylempänä lainausmerkeissä siksi, että näiden kaikkien palveluiden kohdalla palveluntarjoaja ei välttämättä ole ymmärtänyt toimivansa palveluntarjoajan roolissa. Etenkin silloin, kun kyseessä on monopoliluonteinen toiminta, on palvelun kehittämistarve jäänyt taka-alalle. Palveluntarjoaja on hoitanut oman lestinsä lain velvoittamalla tavalla. Mitään ylimääräistä tähän kokonaisuuteen ei sen lisäksi ole tarvinnut kuulua. Olen kuullut melkoisen määrän tarinoita siitä, millaista katsastaminen oli vielä siihen aikaan, kun sitä suoritti valtion virasto. Nyt kun palvelu on muuttunut yksityisten yritysten toteuttamaksi on palveluasennekin muuttunut huomattavasti.

Samaa ilmiötä on palveluissa havaittavissa runsaasti. Terveyskeskukseen mennessä saa varmasti annettua laboratorionäytteensä, mutta mitään varsinaista elämystä reissusta on turha odottaa. Ei labrassa käyminen yksityisellä puolella varmasti sen hauskempaa ole, mutta ainakin jonkin verran siedettävämpää. Siellä on ymmärretty palvelun muodostuvan kahdesta elementistä: teknisestä ja toiminnallisesta osasta.

Tekninen palvelun laatu tarkoittaa sitä, että palvelu vastaa siihen tarpeeseen, joka asiakkaalla on. Eli jos asiakas on tullut antamaan verinäytteen, hän saa sen annettua. Teknisessä laadussa olisi ongelmia silloin, jos asiakas tulisi luovuttamaan verta, mutta häneltä otettaisiinkin virtsanäyte. Teknisen laadun kanssa palveluntarjoajat onneksi harvemmin päätyvät ongelmiin.

Sen sijaan palvelun toiminnallinen laatu tuottaa monesti ongelmia. Toiminnallisessa laadussa on kyse siitä, millaisen kokemuksen asiakas saa palveluita käyttäessään. Tällä jalalla palvelu yleisimmin ontuu. Kyse voi olla siitä, ettei asiakkaalle muisteta hymyillä tai kertoa siitä, mitä seuraavaksi tehdään. Yhtä lailla ongelma voi piillä siinä, että asiakas ei löydä oikeaan paikkaan saavuttaakseen palvelua. Palveluympäristö voi olla meluisa, sekava tai muuten vain epämiellyttävä. Kaikki nämä tavat voivat aivan hyvin pilata asiakkaan kokemuksen, vaikka itse palvelun tekninen toteutus olisikin hoidettu hyvin.

Yhteiskunnan vaatimissa palveluissa toiminnallinen laatu on jäänyt monesti vähemmälle huomiolle. Se ei kuitenkaan ole merkityksetön asia. Jos asiakas poistuu rakennuslupavalvojan luota hymy huulillaan, on lopputulemana varmasti ainakin hieman paremmin asuinpaikkaansa sitoutunut kuntalainen. Millä tavoin sinä olet pitänyt huolen palvelusi toiminnallisesta laadusta?