Saako paikallisvaluutalla parempaa palvelua?

Olen kirjoittanut blogia nyt hieman toista vuotta. On ollut mielenkiintoista seurata millaiset kirjoitukset ovat saaneet eniten lukijoita ja kommentteja osakseen. Yksi suosituimmista teemoista on liittynyt maksamiseen. Se on arkipäiväinen aihe, jonka kohtaa lähes päivittäin. Koska aihe on suosittu, aloitetaan tämä vuosi samalla teemalla. Tällä kertaa tarkastelussa on paikallisvaluutta.

Viime kesänä Sysmän kunta ilmoitti ottavansa käyttöön oman paikallisvaluutan, kuponkieuron. Kuponkieuro kelpaa maksuvälineenä ainoastaan paikallisissa yrityksissä. Oman rahan tavoite on saada sysmäläiset ja kesäasukkaat käyttämään enemmän Sysmän palveluja. Ajatuksena on siis luoda euron rinnalle rinnakkaisvaluutta, jota voi käyttää ainoastaan oman kunnan alueella. Sysmän kunta toimii kokeilussa ikään kuin keskuspankkina, laskee rahan liikkeelle ja lunastaa tarvittaessa kuponkieurot markkinoilta pois.

Yksi kuponkieuro vastaisi vaihtokurssiltaan yhtä euroa. Koska valuutta käy maksuvälineenä vain tietyissä paikoissa, ohjaa se kulutusta näiden palveluiden pariin. Näin valuutta suosii paikallisten yritysten tarjontaa. Mutta saako paikallisesta yrityksestä parempaa palvelua?

Kysymyksen vastaus ei ole mitenkään yksinkertainen. Ensin täytyisi tietää, mikä on hyvää palvelua. Yhtäältä paikallisten palveluiden käyttäminen lisää palveluiden säilymistä. Kun ihmiset käyttävät palveluita, on ne todennäköisesti saatavilla tulevaisuudessakin. Jos eurot valuvat maailmalle, on paikallisilla palveluilla pian lappu luukulla.

Toisaalta täytyy pohtia sitä, miten palveluilla käy kysynnän ohjautuessa vain paikallisiin palveluihin. Pienellä paikkakunnalla erikoispalveluja tarjoaa tuskin kovin montaa tahoa. Jos palveluntarjoajia on ainoastaan yksi, ollaan käytännössä monopolitilanteessa. Kun kilpailua ei ole, ei ole myöskään tarvetta kehittää omaa tarjontaa paremmaksi. Pahimmillaan paikallisvaluutta voi johtaa jopa palveluiden huonontumiseen.

On mielenkiintoista nähdä miten kuponkieuro vaikuttaa sysmäläiseen palvelutarjontaan. Mitä mieltä sinä olet kuponkieurosta?

Mitä yhteistä on ilmaisella parkkipaikalla ja tykkilumesta lanatulla ladulla?

Olen kuumeisesti odottanut jo useamman viikon uutta älykelloa saapuvaksi. Toimitusaika on venynyt melkoisen pitkäksi. Kärsimättömänä olen toivonut jokaisen tekstiviestin olevan verkkokauppiaan ilmoitus postin seurantakoodista ja paketin liikahtamisesta keskusvarastolta. Olen joutunut pettymään moneen otteeseen, mutta viimein eilen oli kello lähtenyt liikkeelle luokseni.

Miten tämä liittyy palveluihin? No, kysehän on saatavuudesta ja sen vaikutuksesta palvelukokemukseen. Pitkä toimitusaika on aiheuttanut sekä turhautumista että lisännyt odottamisen jännitystä. Sehän on joulun alla aivan tyypillinen olotila. 🙂 Viime aikoina silmiini on osunut pari uutista odotuksesta ja saatavuudesta. Näissä uutisissa julkiset palvelut ovat nousseet esiin palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Vaikka en voi väittää olevani julkisten palveluiden järjestämisen juridiikan ja logiikan asiantuntija, olen käyttäjänä hoksannut näiden palveluiden tuottavan parhaimmillaan suoranaista iloa käyttäjilleen.

Ensimmäinen tapaus koskee Lahtea. Lahdessa on suunniteltu satamatorin pysäköintialueen muuttamista maksulliseksi. Muutoksen myötä oli tarkoitus tuoda kaupungille lisätuloja. Samalla puututaan kuitenkin saatavuuteen ja saavutettavuuteen: siihen kuinka helppoa palvelunkäyttäjän on päästä käyttämänsä palvelun äärelle. Osalle palveluiden käyttäjistä maksullinen pysäköinti voi tarkoittaa sitä, että varsinainen palvelu – tässä tapauksessa esimerkiksi kahvila tai ravintola – voi jäädä kokonaan käyttämättä. Onhan se asiakkaalle eri asia, maksaako lounas 6,90 vai 8,90 euroa parkkimaksun kanssa, Lahden Järvimatkailun Jukka Riikonen arvioi vaikutusta asiakaskokemukseen Etelä-Suomen Sanomissa. Toisaalta maksullinen pysäköinti voi tarkoittaa myös sitä, että pysäköintialueella on varmemmin vapaata tilaa saatavilla. Joku toinen käyttäjä voi pitää sitä hyvänäkin palveluna, koska rahalla saa varmemmin tarvitsemansa palvelun. Helppoa ja kätevää siis.

Eihän tämä ensimmäinen kerta ole, kun kaupungit keksivät tarjota palveluitaan maksua vastaan. Toinen esimerkki on Mikkelistä, missä kaupunki on tuottanut ensilumenlatupalvelua innokkaimmille hiihtäjille jo useamman vuoden ajan. Ensilumenlatu on tykkilumesta tai edellisen talven lumista tehty latu niille, joiden sukset eivät malta odottaa luomulumesta luotuja latuja. Ensilumenladulle pääsee hiihtämään ennen varsinaisten latujen avautumista. Tämän vuoden marras-joulukuussa Mikkelissä ensilumenladuille myytiin 400 kausikorttia. Sillä saatiin katettua ladun tekemisestä ja ylläpitämisestä syntynyt 25 000 – 30 000 euron kustannus. Kun muut ladut aukeavat, lopetetaan ensilumenladun kausikorttien myynti. Tällä tavalla on pystytty tarjoamaan paremman saatavuuden parempaa palvelua niille, jotka ovat siitä valmiita maksamaan.

Voisiko samaa logiikkaa hyödyntää myös parkkipaikkojen suunnittelussa? Entä jos yksi parkkialue ei olisikaan kokonaisuudessaan maksuton tai maksullinen? Entä jos se olisikin jaettu eri lohkoihin, joista toista voisivat käyttää edullisuutta arvostavat ja toista helppoutta, nopeutta sekä varmuutta arvostavat? Oheistan tähän karttapohjalle laaditun luonnostelman alueen jakamisesta. Epäilläkseni siinä ei kuntalaisten yhdenvertaisuus pääsisi vaarantumaan. Mihin muihin julkisiin palveluihin tällainen ohituskaista voitaisiin rakentaa ilman että eksyttäisiin korruption puolelle?

Ehdotelma parkkialueiden järjestämiseksi Lahden satamatorille.

Palataan vielä siihen älykelloon ja saatavuuteen. Postissa odottava kello on uusinta Applen sarjaa. Apple on pitkän aikaa onnistunut kasvattamaan uutuustuotteidensa arvoa myymällä niukkuutta. Kun malttamaton ostaja joutuu odottamaan tuotteen saapumista pitkään, on ilo sitäkin suloisempi, kun uuden lelun hypistelyn voi viimein aloittaa. Tämä sama logiikka ei kuitenkaan välttämättä toimi arkipäivän palveluissa. Parkkipaikkojen niukkuus ja sopivan paikan etsiminen ei herätä samanlaista iloa etsijässään. Suosittelen siis huolella pohtimaan, kuinka parkkeerauskuviot järjestetään. Minä lähden nyt käymään postissa.

Iloista joulua!