Soittoaika

Pixabay

Viime aikoina olen ihmetellyt yhtä kummallista palveluiden saatavuuteen liittyvää ilmiötä. Olen joutunut puhelimitse tavoittelemaan palveluntarjoajia saadakseni asiani hoidettua. Kuinka ollakaan palveluntarjoajilla tuntuu olevan käytössä soittoaikoja, jolloin heitä voi yrittää tavoitella.

Yleinen käytäntö on, että soittoaikaa on tarjolla ainoastaan tunnin verran keskellä päivää. Ihan jokainen päivä en pysty omaa kalenteria raivaamaan siten, että voisi varata kokonaisen tunnin puhelinaikaan soittelemista varten. Joskus olen onnistunut järjestämään itselleni vartin tovin päivän ohjelmaan ja ajatellut saavani asiani silloin hoidettua. Tämän raon olen varannut kalenteriini yleensä silloin kuin soittoaika alkaa.

Olen kuitenkin saanut havaita, että en ole ainoa soittelija soittoaikaikkunassa. Kun soittoaikatunti alkaa ja aloitan soittamisen, tuuttaa puhelinnumero yleensä silloin jo varattua. Joku muu ehti siis ennen minua. Minuutit tuntuvat harvoin niin pitkiltä kuin odotellessa sitä, milloin kannattaisi yrittää soittamista uudestaan.

Kun lopulta pääsee läpi, on jo melkoisen turhautunut aloittamaan asiansa esittelemisen. Kerran sattui niinkin, että esittelin asiani henkilölle, joka ei ollutkaan oikea henkilö ratkaisemaan ongelmaani. Sain uuden puhelinnumeron ja uuden soittoajan, jolloin yrittää ratkaisun saamista ongelmaani.

Joskus olen kyllästynyt kuuntelemaan varattu-ääntä ja harhautunut tekemään jotain muuta soittoajan puitteissa. Kauhukseni olen huomannut minuuttien kiitäneen juuri silloin. Hermostunein sormin olen soittanut uudestaan vain huomatakseni, että soittoni on päässyt lipsahtamaan soittoajan loppupuolelle ja seuraavan tasatunnin yli. Silloin ei kukaan enää vastaa puhelimeen. Nöyrin mielin on pitänyt yrittää taas seuraavana päivänä uudestaan.

Soittoaika on varmasti kätevä palveluntarjoajan näkökulmasta. Silloin voi rauhassa istahtaa kynän ja paperin kanssa puhelimen ääreen. Epäilen että tämä käytäntö on kuitenkin jäänne ajalta ennen matkapuhelimia. Silloin on varmasti oltu työmailla, tehdassalissa, operoimassa, asiakkaalla tai varastossa suurin osa työajasta. Siksi täsmäajankohta puhelinasioiden hoitamiseen on ollut kätevä. Nykyaikana se tuntuu vähän erikoiselta.

Olen myös ihmetellyt sitä, että näistä numeroista ei soiteta koskaan takaisin. Takaisin soittaminen tietysti veisi pohjan pois soittotuntiajatukselta. Minulla ei ole ainakaan varaa jättää soittamatta takaisin minua tavoitelleisiin numeroihin. Epäilen monen potentiaalisen asiakkaan vetävän omat johtopäätöksensä palvelun tasosta jo siinä vaiheessa, kun palveluntarjoajaa ei saa kiinni. Helpommin kiinni saatava kilpailija nappaisi tässä tapauksessa varmasti kiireisen asiakkaan.

Halutessaan minulta voi varata myös puhelinajan lyhyeen konsultaatioon. Vastaan kysymyksiin palveluiden kehittämisestä mielelläni. Jos ei halua yrittää tavoittamistani minulle päin soittamalla voi varata ajan puhelinkonsultaatioon tämän kirjoituksen lopusta löytyvän työkalun avulla.

Voisiko soittoajoista vain luopua? Vai onko aloja, joilla soittoajat on ainoa tapa saada palvelut toimimaan?