Kesäaika tekee palveluille hyvää

Viime aikoina on keskusteltu paljon kesästä ja siihen liittyvistä muutostarpeista. Muutosta kaivataan sekä kesälomien ajankohtaan että kesäajan käyttöön. Mutta miten nämä vaikuttavat palveluihin?

Pitäisikö kesälomat siirtää loppukesään?

Tämä on mielenkiintoinen ajatus, jota on lähiaikoina perusteltu etenkin sääoloilla. Loppukesä on viime vuosina ollut säiden osalta huomattavasti alkukesää parempi. Koululaisten kannattaisi siksi lomailla mieluummin loppukesällä ja käydä koulua vielä juhannukselle asti. Samalla siirtyisi tietysti monien muidenkin lomat.

Mitä se saisi aikaan palveluille? Varsin moni paikka pyörii kesäisin kesätyöläisten voimin. Etenkin palveluissa ja matkailukohteissa kesän kausityöläiset ovat elinehto toimiville palveluille. Nykyisin moni kesäkohde sulkee ovensa elokuun puoliväliin tultaessa, kun koululaiset eli kesätyöläiset palaavat koulun penkille.

Suomi on alkanut matkailumaana kiinnostamaan yhä useampia. Kesälomakausi ajoittuu yleisemmin loppukesään myös niissä maissa, joista Suomeen tullaan kesälomalle. Jos kesälomat siirtyisivät loppukesään, olisi matkailukohteita enemmän auki ja palveluilla myös enemmän kysyntää. Kesälomien siirtäminen on siis ehdottomasti kannatettava ajatus.

Pitäisikö kesäajasta luopua?

Toinen samaan aikaan käyty keskustelu liittyy kesäajasta luopumiseen. On ajateltu, että kellojen käänteleminen kesäajan tahtiin on ylimääräinen askare, joka aiheuttaa vain ylimääräistä harmia etenkin logistiikalle ja maataloudelle.

Kesäajan käyttöä on alunperin perusteltu monilla syillä. Se tarjoaa mahdollisuuden työskennellä enemmän valoisaan aikaan. Kesäajan myötä myös turvallisuus lisääntyy: kesäajan myötä on enemmän valoisia tunteja silloin, kun ihmiset ovat aktiivisimmillaan ja liikkuvat eniten.

Kesäaika saa ihmiset myös käyttämään palveluja enemmän. JPMorgan Chase on tutkinut kesäajan vaikutusta palveluiden kulutukseen. Kesäajan myötä palveluiden kysyntä kasvaa kahdesta viiteen prosenttia. Kun valoisaa aikaa riittää enemmän, käyttävät ihmiset myös palveluja enemmän.

Pari prosenttia ei tietenkään kuulosta paljolta. Käytännössä se on kuitenkin iso summa. Esimerkiksi vuonna 2016 majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus Suomen bkt:sta oli Tilastokeskuksen mukaan n. 3,6 miljardia euroa. Kahden prosentin lisäys tarkoittaisi vuositasolla reilun 70 miljoonan euron lisäystä palveluiden kysyntään. Toki valoisat tunnit hyödyttäisivät vain kesäkuukausia, joten tuo summa on aiheellista jakaa puoliksi. Näin kesäkuukausien ylimääräisten valoisien tuntien vaikutus olisi n. 35 miljoonaa euroa pelkästään majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. ”Valohoidosta” hyötyy varmasti myös vähittäiskauppa sekä viihde-elämä.

Kesäajasta ei siis kannata missään nimessä luopua, jos asiaa tarkastellaan palveluelinkeinojen näkökulmasta. Tietysti kellojen siirteleminen voidaan lopettaa myös luopumalla talviajasta. Ehkä se olisi parempi tapa ratkaista ongelma.

Kesästä kaikki irti

Kesäaika tarjoaa yhden ylimääräisen tunnin vuorokaudessa palveluihin käytettäväksi. Tuon yhden tunnin vaikutus on euroissa (ja työpaikoissa) tarkasteltuna melkoinen. Kesäloman siirtäminen toisi uusia tunteja palvelutunteja saataville vielä enemmän. Niiden taloudellista merkitystä tutkitaan parhaillaan, mutta uskaltaisin veikata noiden tuntien olevan vielä kesäaikatuntejakin arvokkaampia.

Kesän kaikki mahdollisuudet saadaan siis hyödynnettyä niin, että lomat siirretään loppukesälle. Kun samalla pidetään kiinni kesäajasta, voivat palvelutkin edelleen hyvin. Kesää odotellessa voi onneksi nauttia vielä hyvistä hiihtokeleistä.