Kasvimaani kotiovellani

Viime syksynä tekemäni kahvikokeilun jälkeen päätin kokeilla uutta Kasvimaani-palvelua. Se on Apetitin viime kesänä aloittama palvelu. Kasvimaani tarjoaa tuoreita kasviksia suoraan kotiin toimitettuna. Palveluntarjoaja valikoi satokauden mukaan kasviksia paketiksi. Paketteja toimitetaan asiakkaille kahden viikon välein. Yhdessä paketissa on kasviksia n. 5-7 kiloa. Sillä määrällä pärjännee hyvin viikon tai pari.

Tunnustan olevani huono kasvisten ostaja. Minulla on tapana ostaa jatkuvasti samoja banaaneja ja paprikoita, vaikka tarjolla olisi varmasti jotain muutakin mukavan makuista maisteltavaa. Tämän palvelun myötä posti tuo minulle uusia kasviksia tutustuttavaksi.

Viisi kiloa kasviksia pitäisi myös saada jollain tavalla katoamaan kahden viikon aikana. Kokemattomampi kokki voisi olla hädissään sellaisen vitamiinimäärän edessä. Palvelussa on onneksi otettu tämä ongelma huomioon. Kasvisten ohella palvelun käyttäjille tarjoillaan myös vinkkejä erilaisista tavoista loihtia näistä kasviksista erilaisia herkkuja. Askeleen pidemmälle vietyä palvelua.

Asiakas eli Kasvimaani saa aina myös tiedon siitä, mistä paketin mukana tulevat kasvikset ovat peräisin. Alkuperän jäljitettävyys on nykyään yhä useammalle tärkeä asia.

Kasvisten jäljitettävyyteen on kuluttajille ollut hyviä mahdollisuuksia tarjolla esimerkiksi lähiruokapiirien muodossa. Niissä asiakkaalla on valinnan tekemisen vaikeus tai mahdollisuus käsissään. Tilaukset eivät myöskään tule näppärästi kotiovelle, vaan ne joutuu noutamaan ennakkoon määrätystä noutopisteestä, ennakkoon määrättyyn aikaan. Tässä suhteessa Kasvimaani-palvelu on tehnyt kasvisten käytöstä aiempaa helpompaa.

Palvelu ei ole vielä aivan huippuunsa viritetty. Kun paketin tuo ovelle Posti, täytyy tilauksen vastaanottamista varten varata kolmen tunnin aikaikkuna. Kiireisemmälle se voi olla pitkä aika vartoa kotona heviä tavaraa. Tällä kertaa paketista putkahti myös hieman erikoisesti painottunut erä tavaraa. Sipuleita oli kolme ja sitruunoita neljä. Sipuleita meillä menisi varmasti enemmänkin, mutta tuolla sitruunoiden määrällä elämä on aika hapanta. Siitäkin huolimatta mainion makuinen palvelu, joka pienillä viilauksilla voisi hyvinkin löytää paikkansa minun ruokaympyrästäni.

Sokkona matkalle

Luin joku aika sitten jutun sokkomatkoista. Se on mainio palvelu niille, jotka eivät osaa päättää mihin lähteä. Tai niille, jotka eivät osaa tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Vähän niin kuin minä vihannesosastolla.

Sokkomatkassa ideana on viedä matkalaiset johonkin yllätykselliseen kohteeseen sovittuna ajankohtana. Asiakas maksaa matkasta etukäteen sovitun hinnan, johon sisältyvät tapauksesta riippuen vähintäänkin matkat ja tarvittaessa majoitus matkan varrella. Yleensä pakettiin sisältyy myös vierailukohteiden pääsymaksut ja mahdollisesti myös ruokailut.

Matkalle lähtijä pääsee tällaisella matkalla todennäköisesti tutustumaan johonkin kohteeseen, jossa ei ole aiemmin käynyt ja johon harvemmin tulisi muutenkaan eksyttyä. Vähintään hän saa positiivisen jännityksen tunteen. Mahtaakohan sokkomatkoille lähteneillä olla negatiivisia kokemuksia matkoistaan?

Jäin pohtimaan sitä, mihin muualle tätä lähestymistapaa voisi laajentaa. Ravintolassa asiakkaalle saisi varmasti mukavan kokemuksen aikaan yllätysmenulla. Jokin kosmetologi/hyvinvointityyppinen yllätyspaketti voisi myös olla hyvä kokonaisuus. Samoin erilaisiin liikunta/seikkailumahdollisuuksiin tutustuttava palvelukokonaisuus.

Missä muualla voisit ajatella yllätyksen tuovan palveluun mukavan lisäsäväyksen?

Robottipalvelua

Tulevaisuudessa meitä palvelevat robotit. Oikeastaan tulevaisuus on täällä jo nyt. Ensimmäiset robotit ovat jo tulleet meitä palvelemaan.

Ensimmäistä kertaa olin tekemisissä robotin kanssa puhelinpalvelussa, jossa alkudiagnoosin sain hoitaa robotin kanssa keskustelemalla. Tuosta keskustelusta ei mennyt kauaakaan ennen kuin robotti muutti asumaan puhelimeeni. Olen oppinut pyytämään Siriä tekemään minulle isompia ja pienempiä palveluksia. Välillä se tuntuu tietävän tarpeeni jo ennen minua.

Robottien kanssa pääsee keskustelemaan muuallakin. K-ryhmä on aloittanut Kaima-robotin testaamisen kaupoissaan. Kaiman tehtävänä on ottaa kontaktia asiakkaisiin. Kaima tuntee esimerkiksi parhaat tarjoukset ja osaa ohjata asiakkaat oikeille osastoille. Ehkä se jatkossa osaa myös vinkata parhaat reseptit.

Maailmalla palvelurobotit ovat yleistyneet etenkin Aasiassa. Kiinalaisen hotellin vastaanotossa on yhä yleisempää kohdata ihmisen sijasta robotti. Robotin vahvuutena on jokaisen tilanteen hoitaminen samalla tavalla. Robotilla ei ole hyviä eikä huonoja päiviä. Se pystyy kohtaamaan jokaisen asiakkaan aina yhtä iloisesti riippumatta siitä, kuinka huonosti edellinen asiakas sitä olisi kohdellut.

Robottien pelätään vievän meiltä työt. Tämä pelko on useimmiten turha. Robotit pystyvät selviytymään vain rutiinitilanteista. Jos vastaan tulee harvinaisempi poikkeustilanne, tarvitaan ihmistä yhä apuun. Ennakoitavien tehtävien suorittamisessa robotti on parhaimmillaan.

Robotteja voidaan käyttää monissa eri tilanteissa. Ne voivat esimerkiksi houkutella asiakkaita palveluiden luo, toivottaa asiakkaat tervetulleeksi, viihdyttää heitä, opastaa eteenpäin, suositella vaihtoehtoja ja kerätä asiakkaiden mielipiteitä.

K-ryhmän käyttämä robotti on Pepper. Se on tällä hetkellä saatavilla markkinoilta joko kertamaksulla (n. 20 000 €) tai leasingilla (n. 350 € / kk). Jos robotti pystyy suoriutumaan yhden henkilön töistä, sen leasing-hinta vaikuttaa varsin houkuttelevalta panokselta. Suorastaan niin houkuttelevalta, että jotkin palvelusektorin rutiinitehtävät voivat olla uhattuna pikemminkin kuin arvaammekaan. Ihmiset siirtyvät näistä tehtävistä niihin tehtäviin, joissa robotit eivät vielä pärjää.

Mitä mieltä sinä olet: onko palvelurobotit uhka vai mahdollisuus?

Saako paikallisvaluutalla parempaa palvelua?

Olen kirjoittanut blogia nyt hieman toista vuotta. On ollut mielenkiintoista seurata millaiset kirjoitukset ovat saaneet eniten lukijoita ja kommentteja osakseen. Yksi suosituimmista teemoista on liittynyt maksamiseen. Se on arkipäiväinen aihe, jonka kohtaa lähes päivittäin. Koska aihe on suosittu, aloitetaan tämä vuosi samalla teemalla. Tällä kertaa tarkastelussa on paikallisvaluutta.

Viime kesänä Sysmän kunta ilmoitti ottavansa käyttöön oman paikallisvaluutan, kuponkieuron. Kuponkieuro kelpaa maksuvälineenä ainoastaan paikallisissa yrityksissä. Oman rahan tavoite on saada sysmäläiset ja kesäasukkaat käyttämään enemmän Sysmän palveluja. Ajatuksena on siis luoda euron rinnalle rinnakkaisvaluutta, jota voi käyttää ainoastaan oman kunnan alueella. Sysmän kunta toimii kokeilussa ikään kuin keskuspankkina, laskee rahan liikkeelle ja lunastaa tarvittaessa kuponkieurot markkinoilta pois.

Yksi kuponkieuro vastaisi vaihtokurssiltaan yhtä euroa. Koska valuutta käy maksuvälineenä vain tietyissä paikoissa, ohjaa se kulutusta näiden palveluiden pariin. Näin valuutta suosii paikallisten yritysten tarjontaa. Mutta saako paikallisesta yrityksestä parempaa palvelua?

Kysymyksen vastaus ei ole mitenkään yksinkertainen. Ensin täytyisi tietää, mikä on hyvää palvelua. Yhtäältä paikallisten palveluiden käyttäminen lisää palveluiden säilymistä. Kun ihmiset käyttävät palveluita, on ne todennäköisesti saatavilla tulevaisuudessakin. Jos eurot valuvat maailmalle, on paikallisilla palveluilla pian lappu luukulla.

Toisaalta täytyy pohtia sitä, miten palveluilla käy kysynnän ohjautuessa vain paikallisiin palveluihin. Pienellä paikkakunnalla erikoispalveluja tarjoaa tuskin kovin montaa tahoa. Jos palveluntarjoajia on ainoastaan yksi, ollaan käytännössä monopolitilanteessa. Kun kilpailua ei ole, ei ole myöskään tarvetta kehittää omaa tarjontaa paremmaksi. Pahimmillaan paikallisvaluutta voi johtaa jopa palveluiden huonontumiseen.

On mielenkiintoista nähdä miten kuponkieuro vaikuttaa sysmäläiseen palvelutarjontaan. Mitä mieltä sinä olet kuponkieurosta?