Miltä sinun palvelusi kuulostaa?

Edellisellä viikolla kirjoitin palveluiden tuoksusta. Tuoksun lisäksi palveluihin liittyvät myös äänet. Näin joulun alla ei voi välttää joululauluja. Ne soivat kaikkialla. Kaikki eivät ole varauksetta joululaulujen ystäviä. Tuoksujen tavoin myös äänet johdattavat meitä kohti tavoiteltua tunnelmaa.

Ehkä yleisin tapa äänen käyttämiseen osana palvelua on musiikki. Musiikkia kuulee kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Radio ja musiikki soi taustalla kampaamoissa ja katsastuskonttoreissa. Musiikkia voi kuulla myös hississä tai puhelinpalvelun jonossa. Näissä kaikissa tilanteissa on tavoitteena saada asiakas viihtymään tai ainakin tekemään asiakkaan olo siedettävämmäksi.

Musiikilla voidaan tehdä myös paljon muuta. Kokeita on tehty esimerkiksi siitä, kuinka musiikilla voidaan ohjata asiakkaan tekemiä valintoja. Eräässä kokeessa asiakkaiden tarjolle asetettiin samaan hinta/laatu-luokkaan kuuluvia saksalaisia ja ranskalaisia viinejä. Kun taustalla soitettiin saksalaisia lauluja, tarttuivat asiakkaat valinnan hetkellä yleisemmin saksalaiseen viiniin. Ranskalainen viini muuttui suositummaksi puolestaan silloin, kun taustalla soi ranskankielinen musiikki.

Musiikilla voidaan ohjata myös asiakkaiden viipymistä palveluiden äärellä. Kokeilujen kautta on havaittu, että ihmiset viihtyvät ravintolassa kauemmin silloin, kun taustalla soi tempoltaan rauhallista musiikkia. Jos paikka alkaa pullistella ääriään myöten, kannattaa levylautaselle laittaa tempoltaan rivakampaa musiikkia. Se saa ihmiset syömään nopeammin ja tekemään tilaa uusille tulijoille.

Äänimaailma voi olla muutakin kuin musiikkia. Äänet voivat toimia myös mieli- ja muistikuvan vahvistajana. Kun ihmisen kokemukseen liittyy useampia aisteja, jää siitä myös pysyvämpi jälki. Jos olet poron nähdessäsi myös kuullut sen äänen, muistat tilanteen varmemmin myös myöhemmin. Hierojalla puolestaan rentoutumista tehostaa taustalla soiva veden liplatus.

Äänimaisemia voi käyttää varmasti nykyistä enemmän. Voisiko esimerkiksi hammaslääkärin odotushuoneessa soida musiikki? Entä jos kirjastossa taustalla sirittäisivät heinäsirkat? Olisiko jäätelö vielä makeampaa, jos taustalla kuuluisi helteisen kesäpäivän äänet?

Miltä sinun palvelusi kuulostaa?

Miltä sinun palvelusi tuoksuu?

Joulun alla olen huomannut aivan salakavalasti lipuvani jouluisiin tunnelmiin. Kaupoissa, kahviloissa ja lounasruokaloissa on aivan yllättäen keskellä joulun tuntua. Olen monesti ajatellut tämän johtuvan siitä kaikesta joulukoristeiden määrästä, jolla paikat kuorrutetaan. Eräässä toimistossa vierailtuani jäin kuitenkin miettimään asiaa tarkemmin. Visuaalisen rekvisiitan ohella meitä voidaan ohjata haluttuun tunnelmaan myös muiden aistien avulla.

Tuossa toimistossa avuksi oli otettu tuoksujen maailma. Kuvan hajuste oli selvästi näkyvillä. Paikka tuoksui sen voimasta miellyttävälle. Tuoksun miellyttävyydestä syntyvä mielikuva siirtyy väistämättä osaksi mielikuvaa toimistosta, ihmisistä ja yrityksestä, joita ne edustavat.

Sama ilmiö on vietellyt minua joulun alla vierailemissani paikoissa. Lounasruokalassa tuoksuu lanttulaatikolta, kahvilassa maustekakulta ja kaupassa joulukynttilöiltä. Visuaaliset ärsykkeet huomaa helpommin ja niiden houkutukset osaa aktiivisemmin torjua. Sen sijaan nenän kautta tulevat vihjeet puhuttelevat herkemmin alkukantaista heikkouttani, enkä pysty samalla tavoin vastustamaan siitä syntyvää kiusausta ostaa. Ostamalla luulen ostavani palan joulun tunnelmaa ja kiireettömyyttä.

Tuoksuja ja niistä syntyviä mielikuvia käytetään muuallakin. Uusi auto tuoksuu uudelta autolta. Jotkut ovat jopa kyselleet kaupoista hajustetta, jolla tuon tuoksun voisi palauttaa vähän käytettyyn autoon. Museoon mennessä kohtaa vanhojen esineiden tuoksun. Kampaamossa tuoksuu hehkeyttä lisäävät ihmeaineet. Hotellihuoneessa tuoksuu puhtaille lakanoille.

Miltä sinun palvelusi tuoksuu?

Terveyspalveluja kännykkään

Olen hurahtanut tarkkailemaan omaa hyvinvointiani kännykän avulla. Tarkkailu tapahtuu mittaamalla sykettä ja seuraamalla liikunnan, unen ja aktiivisen tekemisen määrää. Nämä mittarit antavat suuntaa kohti tervettä elämää. Kaikesta yrittämisestä huolimatta aina ei kuitenkaan onnistu pysyttelemään terveenä.

Vaikka välillä sattuisi sairastumaan, voi kännykästä olla apua näissäkin tilanteissa. Aina ei ole tarpeen lähteä hakemaan apua ruuhkaisilta terveysasemilta. Sen sijasta lääkäriin voi ottaa yhteyden kännykän sovelluksen avulla.

Ruotsalainen KRY on kehittänyt omaa kännykkäpalveluaan kaikkein pisimmälle. Kännykän ohella etälääkäripalveluja on saatavilla esimerkiksi Etäterveyden kautta selaimella toimivana versiona.

Etäyhteydellä ei pystytä ratkaisemaan kaikkia mahdollisia vaivoja vaan se sopii lähinnä silmä- ja iho-oireiden tutkimiseen. Jos diagnoosin tekeminen vaatii esimerkiksi laboratoriokokeita, ei etäyhteyttä voi hyödyntää.

Terveydenhuollon etäpalveluista on ollut mahdollista saada Kela-korvausta vuodesta 2016 lähtien. Toistaiseksi näyttää siltä, että lainsäädäntö on ollut palvelutarjontaa edellä. Kilpailu ei ole äitynyt veriseksi, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Etänä käytettävät terveyspalvelut säästävät asiakkaan aikaa. Myös palvelun saatavuus  paranee, kun sitä voi käyttää ajankohdasta ja paikasta riippumatta. Etänä palvelut voivat olla saatavilla myös siellä, mihin niitä ei muuten olisi kustannustehokasta viedä. Tätä mahdollisuutta on varmasti syytä pohtia sote-uudistuksen yhteydessä. Helppo saatavuus on merkittävä päätökseen vaikuttava tekijä, kun asiakas saa käyttää valinnan vapauttaan.