Joukkorahoitus – nykyajan osuusliike

Joukkorahoituksesta kohkataan nykyään paljon. Se mahdollistaa palvelun tuottajalle melko riskittömän tavan testata oman ideansa kysyntää markkinoilla. Joukkorahoituksen juuret kaivautuvat kulttuurin maaperään. Yhdeksi pioneeriksi on mainittu Marillion-niminen brittiläinen laulu- ja soitinyhtye. Vaikka yhtye on tehnyt niinkin loistavan levyn kuin Script for a Jester’s Tear, ei taloudellinen tulos ole ollut yhtä lennokas kuin kyseisen albumin sävelmät. Vuonna 1997 orkesteri halaji kiertueelle Yhdysvaltoihin, mutta kirstun pohja oli uhkaavasti näkyvillä. Kiertue oli vaarassa peruuntua, ennen kuin keksittiin kysyä faneilta, voisivatko nämä rahoittaa kiertuetta ennakkoon. Temppu onnistui. Bändiä etukäteen tukeneet saivat liput kiertueen keikoille. Näin yhtye sai riittävän matkakassan kokoon ja pääsi reissun päälle.

Seuraavaksi oli levyn teon vuoro. Edellisten levyjen suosion kalastelu ei ollut oikein tuottanut kunnollista tulosta. Levy-yhtiö ei ollut enää innostunut kustantamaan levyä yhtyeelle, jonka odotettiin jo ohittaneen suosionsa kirkkaimman huipun. Työn alla olleen levyn kohdalla päätettiin kokeilla hyväksi havaittua keinoa: entä jos taas lähestyttäisiin fanien kukkaroita etukäteen? Faneille tarjottiin mahdollisuutta maksaa oma levynsä jo ennen äänitysten alkamista. Korkona sijoitukselleen projektiin osallistunut sai nimensä levyn kansilehdykälle. Varainkeruu onnistui taloudellisesti erinomaisesti. Levy saatiin tehtyä ja tyytyväiset fanit saivat omat kappaleensa sekä nimensä ikuistetuksi osaksi kansitaidetta. Menestys sai monet miettimään mallin kopioimista omiin tarpeisiinsa.

Joukkorahoitusta on tarjolla nykyisin useassa paikassa. Kulttuurituotteita myydään esimerkiksi suomenkielisessä mesenaatti.me-palvelussa. Tämän palvelun toimintalogiikka on hyvin samantapainen Marillionin alkuperäisen mallin kanssa: fani/kuluttaja/asiakas maksaa artistille etukäteen summan, jonka vastineeksi saa myöhemmin pääsylipun, tuotteen tai jonkin muun hyödykkeen. Parhaimmillaan mesenaatti.me on lisännyt kulttuuritoimijoiden luovuutta ja tuotteistamistaitoja. Enää tarjolla ei ole vain pääsylippuja. Niiden ohella ennakkoon rahansa likoon laittanut voi saada vaikka kutsun ennakkonäytökseen, taiteilijatapaamiseen tai jopa nimikkoteoksen. Varsin monelle kulttuurin ystävälle nämä ovat lisäarvoa tuottavia palvelun osia. Niistä ollaan siksi myös valmiita maksamaan.

Joukkorahoituksen mahdollisuudet on havaittu myös kulttuurikentän ulkopuolella. Amerikkalainen Kickstarter.com on suurin alan kansainvälisistä palveluista. Tässä palvelussa on tarjolla kulttuurituotteiden ja -palveluiden lisäksi mm. ruokaa, pelejä ja vaatteita. Toimintalogiikka on pysynyt edelleen samana: maksa ensin, saat lopullisen tuotteen sitten joskus. Palvelun tai tuotteen kehittäjäksi voi ryhtyä käytännössä kuka tahansa. Omaa ideaa markkinoidaan tekstin ja kuvien avulla. Idealle määritellään hinta ja minimitavoite, jonka verran osallistujia vähintään tarvitaan, jotta projekti voidaan toteuttaa. Minimimäärä määritellään, jotta tuotannosta saadaan tehokasta. Hyödykkeitä on tehtävä riittävän iso määrä, jotta yksikkökustannus saadaan painettua riittävän alas. Jos tilauksia ei tule tarpeeksi, palautuvat rahat takaisin niitä sijoittaneille. Näin toiminta on riskitöntä myös uusien palveluiden asiakkaille.

Toimintamalli mahdollistaa helpon tavan testata oman ideansa kysyntää. Jos kysyntä on riittävää, uskaltautuu moni perustamaan idean ympärille pysyvämpää liiketoimintaa. Joukkorahoitusta on keksitty hyödyntää liiketoiminnan rahoittamiseen laajemminkin. Joukkorahoituksella on mahdollista tehdä myös osakesijoituksia. Joukkorahoitus on ollut osaltaan yksi suomalaisen pienpanimobuumin mahdollistajista. Moni panimo on onnistunut kasvattamaan toimintaansa hankkimalla investointeihin ja markkinointiin rahoitusta. Tämä on tapahtunut myymällä pienpanimon osakkeita. Enää ei siis myydä asiakkaille lopputuotetta vaan yritystä, joka tuotteen valmistaa. Olen itsekin käyttänyt tällaista palvelua ja sillä tavoin ryhtynyt panimomoguliksi. Panimobisnes ja ravihevoset ovat tunnetusti menestyvän sijoitustoiminnan perusta.

Varsinaista tuottoa joukkorahoitus ei ole toistaiseksi vielä tuonut. Enemmänkin se on tuonut mukanaan osallistumisen mahdollisuuden pienpanimon toimintaan ja tarinaan. Minulla ja muilla panimon omistajilla on yhteinen agenda, jota haluamme viedä eteenpäin. Kyse on vähän niin kuin nykypäivän osuusliikkeestä. Viljamakasiinin osakkuutta en nykypäivänä oikein voi hankkia, mutta yhdessä omistettu pienpanimo tuo hieman samaa tunnelmaa kuin lainajyvästö menneillä vuosikymmenillä. Tästä saa myös aikaan hyvän keskustelunaiheen monessa tilanteessa. Kaupassa käydessä on myös mukava tarkistaa onko hyllyyn ilmestynyt uusia oman firman tuotteita.

Joukkorahoitus on parhaimmillaan mainio tapa pienelle ja isommaksi tahtovalle toimijalle testata omia ideoitaan ja niiden kysyntää. Se taipuu luovan toimijan käsissä yllättävän moniin käyttötilanteisiin. Oikein käytettynä se mahdollistaa myös asiakaskunnan sitouttamisen osaksi omaa tarinaa.