Meillä käy vain käteinen

Tykkään käyttää palveluita. Kerron tämän ihan kaiken varalta, jos ei ole tullut vielä selväksi. Hyvää palvelua on mukava käyttää, kun sen voi maksaa sopivalla maksuvälineellä. Jotta asiakas voi tehdä ostoksen, pitää hänen rahansa käydä myyjälle. Vaikka ostaja ja myyjä käyttäisivätkin samaa valuuttaa, voi kaupankäynti tyssätä sopivan maksuvälineen puutteeseen. Sopivan maksuvälineen määrittää asiakas – tietysti.

Joitain vuosia sitten käteistä rahaa piti olla mukana monissa paikoissa asioidessa. Torilla perunoita ostettaessa tai kansalaisopiston kurssia kunnanvirastolla maksettaessa vain käteinen raha sopi maksuvälineeksi. Nykyisin näille molemmille kelpaa jo muovirahakin. Kaikille jäätelökioskeille se ei kuitenkaan vielä käy. Kortin käyttöönottoa maksuvälineenä hidastaa tarvittavien laitteiden käytöstä perittävät maksut. Aihe jäi minua vaivaamaan, joten päätin tehdä pienen laskelman siitä kannattaako jäätelötötteröitä myydä pankkikortilla vai ei?

Selvitin hieman taustatietoja laskelmani tueksi. Tällä hetkellä joustavin ratkaisu pankkikorttimaksuille lienee iZettle. Sen perustamiskulu on 79 euroa plus alv. Korttimaksuista veloitettava palkkio on maksimissaan 2,75 %. Se voi olla vähemmänkin. Tämän lisäksi pankki perii oman maksunsa – arvioidaan sen suuruudeksi 0,05 euroa. Oletetaan että yhden pallon jäätelötötterön hinta on 3 euroa. Jäätelökauppiaalle sen raaka-ainekulut ovat 0,80 euroa. Kuinka monta jäätelötötteröä pitäisi myydä, jotta laite maksaisi itsensä takaisin? Rakensin tästä oheisen yhtälön:

Yhden jäätelön nettotulo on 3 € – 0,80 € – 0,05 € = 2,15 €

2,15x = 79 + 0,0275x

2,1725x = 79

x = 79/2,1725 ≈ 36

Näyttäisi siis siltä, että jäätelöitä pitäisi myydä vähintään 36 kappaletta enemmän kesäsesongin aikana, jotta laitteen kustannukset saataisiin katettua. Seuraavaksi pitäisi sitten pohtia sitä, lisääntyykö myytävien tötteröiden määrä tuon verran. Lisääntyykö se ylipäätään, jos maksuvaihtoehtona on vain käteinen?

Suomen Pankin tekemän kyselyn perusteella 71 prosenttia suomalaisista käyttää vain korttia päivittäistavaroiden maksamiseen. Siis seitsemän kymmenestä käyttää vain korttia maksujen tekemiseen. Toisin sanoen vain kolmasosa suomalaisista käyttää käteistä maksujen tekemiseen. Jos maksuvaihtoehdot rajoittuvat ainoastaan käteiseen rahaan, tarkoittaa se samalla sitä, että myyjä kieltäytyy palvelemasta suurinta osaa potentiaalisista asiakkaistaan.

Hyvää palvelua on siis se, että asiakas voi maksaa ostoksensa itse sopivaksi katsomallaan maksuvälineellä. Käteisellä tai kortilla.

4 vastausta artikkeliin “Meillä käy vain käteinen”

  1. Kirjoittaja on laskelmissaan unohtanut älypuhelimen tai tabletin, jota tarvitaan iZettlen käytössä. Koska jäätelökioskissa on useita ihmisiä töissä, tarvitaan laite jota säilytetään kioskissa eikä esimerkiksi omistajan oma puhelin Tähän käy. Kirjoittaja voi siis tehdä laskelmiensa uudelleen ja ehkä ymmärtää ettei se vajaa 40 tötteröä riitä.

    1. Moi Inkku,

      Kiitos kommentista. Maksulaitetta voi käyttää myös useampi käyttäjä. Välttämätöntä laitteen hankkiminen ei siis ole. Toki senkin voi hankkia. Tarkoitukseen sopiva laite kustantaa n. 100 euroa. Sellaista ei tarvinne ostaa joka kesäksi, vaan voisi kuvitella että sitä samaa laitetta käyttää vaikka kolme kesää. Silloin yhdelle kesälle kuoletettavaa jäisi 33 euroa. Jäätelötötteröinä n. 15 kpl / kesä.

Kommentit on suljettu.